Vaikeimmin työllistyvät nuoret palvelujärjestelmässä (VAINU) -hankkeessa toteutettu selvitys tarkastelee haastavimmassa työllisyysasemassa olevien eteläsavolaisten nuorten ja heidän hyväkseen työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiä nuorten tuen tarpeista ja palvelujärjestelmän kyvystä vastata niihin. Selvityksessä käsitellään palvelujärjestelmän ja palveluprosessien toimivuutta, palvelukokemuksia, palveluiden hyötyjä ja vaikutuksia nuorten elämään sekä palvelujärjestelmän monialaisuutta ja -ammatillisuutta. Selvityksen lopussa esitellään nuorten ja palvelujärjestelmän toimijoiden ehdotuksia palvelujärjestelmän kehittämiseksi ja uusien palvelukokeilujen aloittamiseksi.

Selvitystä varten toteutettiin yksilöhaastattelu 30 nuoren kanssa ja kahdeksan ryhmähaastattelua palvelujärjestelmän toimijoille. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja niissä käsiteltiin vaikeimmin työllistyviä nuoria osana nuorten palvelujärjestelmää Etelä-Savossa. Haastatteluja toteutettiin yhdeksällä paikkakunnalla. Kvalitatiivisella aineistonkeruumenetelmällä saatiin monipuolista ja syvällistä kokemusasiantuntijuuteen perustuvan tietoa nuorten palvelujärjestelmästä. Aineistoa käsiteltiin kansallisten tutkimusten ja selvitysten viitekehyksessä, joihin nähden palvelujärjestelmän tila Etelä-Savossa vastaa valtakunnallista tilannetta.

Vaikeimmin työllistyvien nuorten palvelutarpeet ovat yksilöllisiä, mutta kokonaisvaltaisia. Palvelujärjestelmä vastaa pääsääntöisesti nuorten tarpeita, mutta puutteita on erityisesti ennaltaehkäisevissä palveluissa. Nuoria on palveluiden ulkopuolella, sillä nuorilla ei ole riittävästi tietoa palvelujärjestelmän toimijoista ja eri palvelumahdollisuuksista. Jotkut nuoret eivät halua palveluiden piiriin, ja kaikki eivät pääse palveluiden piiriin, vaikka haluaisivat.

Nuoret ohjautuvat palveluihin itsenäisesti tai lähipiirin tukemana. Useimmiten nuori ohjautuu palveluun palvelujärjestelmässä toimivan yhteistyötahon kautta. Nuorten palvelupolut ovat pääasiassa monitahoisia. Osalla nuorista palvelupolku etenee selkeästi ja suoraviivaisesti, toisilla taas hitaasti, hajanaisesti tai epäselvästi. Palveluprosessien kriittisiä tekijöitä ovat nuoren saaminen palveluiden piiriin ja siihen liittyvät ensimmäiset kohtaamiset, nuoren luottamuksen saaminen, erilaiset siirtymät palvelujärjestelmän sisällä ja nuoren elämäntilanteissa tapahtuvat muutokset.

Palvelut nähdään pääasiassa hyviksi ja riittäviksi. Parhaat kokemukset nuorilla on ihmisläheisistä palveluista, kun taas osa palveluista ovat nuorten mielestä byrokraattisia ja kasvottomia. Palveluihin osallistuminen on kasvattanut nuoren luottamusta avun saamiseen. Nuoret ovat oppineet uusia tietoja ja taitoja. Nuorten itsetunto on vahvistunut ja sosiaaliset taidot parantuneet. Palveluihin osallistuminen on vaikuttanut positiivisesti nuorten elintapoihin ja arjenhallintaan sekä parantanut mielenterveyttä. Nuori on saanut mahdollisuuksia työllistyä. Nuoret ovat aikuistuneet, alkaneet ottaa vastuuta ja kasvaneet ihmisinä.

Hallinnonalojen ja ammattikuntien välinen yhteistyö toimii. Osassa Etelä-Savon kunnista verkostoyhteistyö on formaalia ja vakiintunutta, toisaalla epämuodollisempaa ja käymistilassa. Nuorten toimiminen palveluiden välillä on enimmäkseen helppoa ja johdonmukaista, mutta joitakin ”pompottelu” palveluiden välillä turhauttaa. Kehitettävää on palvelujärjestelmän toimijoiden roolituksessa ja viestinnässä palveluiden ja toimijoiden välillä. Palvelujärjestelmän toimijoilta edellytetään nuoren huomioimista yksilönä ja aitoa halua auttaa sekä rentoa ja huumorintajuista ammattimaisuutta. Lisäksi vaaditaan kykyä arvioida nuoren kuntoisuus ja palveluntarve sekä laaja-alaista ymmärrystä palvelukentästä ja nuoren palvelutarpeista.

Palvelujärjestelmää tulisi kehittää nykyistä ennaltaehkäisevämpään toimintamuotoon, jossa erityisesti oppilaitosten vastuu on merkittävä. Tiedotusta ja viestintää palveluista on kehitettävä, samoin palveluiden yksilöllisyyttä ja henkilökohtaisuutta. palvelujärjestelmältä vaaditaan laadullista tehokkuutta. Palveluissa tulee painottaa monialaisiin, kynnyksettömiin palveluihin. Erityisesti ns. yhden luukun -periaatteella toimivia palvelukokonaisuuksia tarvitaan lisää. Nuoret kaipaavat palveluihin helposti lähestyttäviä, nuorten asioihin perehtyneitä palvelutoimijoita ja tukihenkilöä palvelupolun rinnalla kulkijaksi. Lisäksi kysyntää on tuetun asumisen palveluille ja monipuolisemmille vapaa-ajan palveluille. Työllistymistä edistäviin konkreettisiin toimenpiteisiin kaivataan enemmän vaihtoehtoja ja uusia toimintatapoja. Merkittävää on myös yhteiskunnan ja päättäjien vastuu nuorten asioista; alueellisesti kattavat koulutus- ja työmahdollisuudet sekä riittävät resurssit palvelujärjestelmän toimintaan.