Jo vuodesta 1924 on kuninkuusravit ravattu vuosittain eri paikkakunnalla, heinäkuussa 2012 oli Mikkelin vuoro järjestää tapahtuma. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millainen taloudellinen merkitys tällaisella suurtapahtumalla on Etelä-Savon alueelle sekä minkälainen on ihminen, joka Mikkelin kuninkuusraveissa 2012 kävi. Tutkimus tehtiin Mikkelin Ravirata Oy:n toimeksiannosta.

Tutkimuksen materiaali kerättiin kyselylomakkeilla, joissa vastaajaa pyydettiin arvioimaan rahankäyttönsä ja sen jakautuminen erilaisiin matkailualojen tuottamiin palveluihin sekä itse tapahtumapaikalla että sen ulkopuolella. Kysely sisälsi myös kysymykset, joilla kartoitettiin vastaajan taustatiedot, kotipaikka, raveissa käymisen yleisyys sekä tyytyväisyys Mikkelin kuninkuusravien 2012 järjestämiseen. Vastaukset kerättiin sekä kuninkuusravien 2012 aikana, että kuninkuusravien 2012 WWW- ja Facebook-sivuilla olleen nettikyselyn kautta. Hyväksyttyjä vastauksia saatiin yhteensä 1 683 kappaletta, joka oli 3,36 % virallisesta kävijämäärästä (51 298).

Tutkimustulokset osoittavat, että keskiverto kävijä Mikkelin kuninkuusraveissa 2012 oli Etelä-Suomesta kotoisin oleva nainen, iältään 41–50-vuotta. Hän matkusti ilman lapsia joko yksin tai yhden aikuisen kanssa, matka tapahtui omalla autolla. Syy tapahtumaan tuloon olivat hevoset ja hän on käynyt useita kertoja kuninkuusraveissa aikaisemminkin. Hän osallistui raveihin molempina tapahtumapäivinä.

Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että tapahtumavieraiden Etelä-Savoon jättämä matkailutulo oli noin 8 miljoonaa euroa. Summa on huomattava lomakohteena tunnetulle maakunnalle, ja voidaankin todeta, että kustannuksista ja työmäärästä huolimatta vastaavien tapahtumien järjestäminen ja matkailijoiden maakuntaan houkutteleminen on kannattavaa.