Uusiutuvan energian käyttöä tulee tulevaisuudessa lisätä. Tähän tähtäävät sekä EU:n ilmasto- ja energiapaketti, joka velvoittaa jäsenmaitaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, että uusiutuvaa energiaa koskeva EU-direktiivi, joka velvoittaa jäsenmaita nostamaan uusiutuvan energian käytön osuutta energian kokonaiskulutuksesta. Suomessa uusiutuvan energian osuus oli vuonna 2010 noin 26 %, josta alle 1 % oli tuotettu biokaasusta. Biokaasua tuotetaan kaatopaikoilla, yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla, maatiloilla ja usean maatilan yhteismädätyslaitoksilla.

Tämän työn tavoite oli selvittää Juvan Bioson Oy:n biokaasulaitoksen energiatase. Energiatasetta laskettaessa huomioitiin prosessin vaiheet syötteiden kuljetuksesta biokaasun muuntamiseksi sähkö- ja lämpöenergiaksi. Energiataselaskentaa varten laitoksen toimintaa seurattiin neljän viipymän (21 vuorokautta / viipymä) ajan.

Laitos tuotti prosessiin syötetyistä syötteistä energiaa 75 - 86 % syötteiden sisältämästä laskennallisesta energiasta. Laitoksen oma energian kulutus oli 35 - 41 % laitoksen tuottamasta kokonaisenergiasta. Myyntiin tuotetusta energiasta laitos kulutti 52 - 65 %. Laitoksen myyntiin tuottamasta energiasta syöt-teiden kuljetukseen kului noin 6 - 13 %.

Tulokset osoittavat, että laitoksen energiatase on positiivinen eli laitos tuottaa energiaa enemmän kuin kuluttaa. Laitoksen energiatehokkuuden parantamiseksi laitos tulisi saada toimimaan täydellä kapasiteetilla. Tällä hetkellä laitoksen oma energian kulutus on aiemmin liiketoimintasuunnitelmassa arvioidun mukaista, mutta laitoksen tuottaman biokaasun ja sitä kautta energian määrä ovat arvioitua alhaisempia.

Laitoksen energiatehokkuutta voidaan parantaa hankkimalla laitokselle nykyistä enemmän korkean biokaasupotentiaalin omaavia syötemateriaaleja. Kahdella ensimmäisellä seurantajaksolla, joissa glyserolia käytettiin enemmän (1,3 – 2,2 % syötemäärästä), biokaasua syntyi 31,0 - 47,9 m3/syöte-m3, kun taas kahdella jälkimmäisellä seurantajaksolla, joissa glyserolia käytettiin vähän (0,4 % syötemäärästä) tai ei lainkaan, biokaasua syntyi 21,1 - 25,2 m3/syöte-m3. Biokaasun metaanipitoisuus oli noin 5 % -yksikköä korkeampi kahdella ensimmäisellä seurantajaksolla verrattuna kahteen jälkimmäiseen seurantajaksoon. Glyserolin käyttö paransi laitoksen energiatehokkuutta, joten sen käyttöä jatkossa tulee harkita. Laitoksen energiatehokkuuden parantamiseksi voidaan laitoksen omaa energiankulutusta hieman pienentää optimoimalla laitoksen käyttöä. Jotta laitoksen energiatehokkuutta voidaan tulevaisuudessa seurata paremmin, tulisi energian kulutuksen ja tuotannon mittaukset olla nykyistä kattavampia ja helpommin luettavissa olevia.