Haku

”Löin lapsiani, jotta olisin saanut heidät hiljaisiksi” : Narratiivinen tutkimus naisten lapsiin kohdistamasta väkivallasta

QR-koodi

”Löin lapsiani, jotta olisin saanut heidät hiljaisiksi” : Narratiivinen tutkimus naisten lapsiin kohdistamasta väkivallasta

Naisten lapsiin kohdistuva väkivalta on vielä nykypäivänäkin suuri tabu. Naiset kuitenkin käyttäy-tyvät väkivaltaisesti lapsia kohtaan yhtä usein kuin miehet, joidenkin tutkimusten mukaan jopa use-ammin.(Lagerspetz 1998,156.) Yhteiskunnassa vallitsee yhtenäinen ajatus siitä, että nainen on aina hoivaava, huolehtiva, empaattinen ja lempeä sekä luonnostaan epäaggressiivinen. Tämän takia naiset tuntevat suurta häpeää omista negatiivisista tunteistaan.

Opiskelujemme alussa nousi halu tutkia naisten väkivaltaista käytöstä lapsia kohtaan erään harjoitus-työn yhteydessä, joten halusimme tehdä aiheesta opinnäytetyömme. Tavoitteenamme oli perehtyä naisten lapsiin kohdistamaan väkivaltaan ja selvittää syitä, mitkä siihen olivat johtaneet sekä kuinka väkivalta oli ilmennyt ja kuinka naiset olivat sen itse kokeneet. Edellä mainituista asioista nousi esiin seikat, joista muodostuivat tutkimuskysymykset, joita käytimme opinnäytetyössämme. Aineistona käytämme kertomuksia, joita pyysimme väkivaltaa käyttäneitä naisia kirjoittamaan. Tarinapyyn-tömme julkaistiin eri lehtien Internet-sivuilla. Halusimme, että naiset pysyvät tuntemattomina. Tällä halusimme varmistaa aineiston saamisen, koska aihe on itsessään hyvin arkaluontoinen. Pyysimme naisia kertomaan oman tarinansa käyttämästään väkivallasta ja sen herättämistä tuntemuksista.

Työmme on tutkimusotteeltaan laadullinen. Lähestymistapana on narratiivisuus. Narratiivisella lä-hestymistavalla tarkoitetaan tapaa kertoa omasta elämästä ja tehdä sitä kautta oman elämän tutkitta-vista asioista merkityksellisiä. Narratiivisuus aineiston analyysitapana tarkoittaa sitä, että tarinoista nostetaan esiin yhteisiä teemoja, joiden avulla muodostetaan uusi juonellinen kertomus. Uusi kerto-mus sisältää aidoille tarinoille yhteisiä piirteitä.

Aineistostamme nousi esiin syitä väkivaltaiselle käytökselle, joista tärkeimpänä mainittakoon naisten oma uupumus, lapsuuden kokemukset ja lasten kanssa tapahtuneet konfliktitilanteet. Kaikissa saa-missamme tarinoissa oli henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Väkivallan muotoja olivat muun muassa uh-kailu, kiristäminen, tukistaminen sekä yleinen fyysinen kuritus. Väkivallan käyttö herätti lähes kai-kissa naisissa syyllisyyttä ja häpeää sekä huonoa omaatuntoa. Tutkimuksemme avulla halusimme tuoda naisten ja äitien tekemää väkivaltaa tunnetummaksi, jotta sitä olisi helpompi tuoda esille.

Tallennettuna: