Raskasmetallien tiedetään kulkeutuvan ympäristöstä kasveihin ja sieniin, ja kaivosympäristöissä metalleja on jo luontaisesti enemmän. Luonnontuotteiden sisältämiä ja rikastamia raskasmetalleja on tutkittu Suomessa jo aikaisemminkin, ja muutamia tutkimuksia on tehty nimenomaan kaivosalueiden näkökulmasta. Taustaerotteluun perustuvia tutkimuksia on tehty vähemmän, joten ongelmallista on ollut se, kuinka iso osa luonnontuotteiden raskasmetalleista on peräisin luontaisesti maa- ja kallioperästä.

Tutkimuksen kohteena olivat Lieksan Mätäsvaaran ja Tainiovaaran vanhojen kaivosalueiden marjojen ja ruokasienten raskasmetallipitoisuudet. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, missä määrin raskasmetallit kertyvät kaivosalueiden lähiympäristöstä maaperän ja ilman kautta luonnontuotteisiin ja arvioida, onko niiden käyttö turvallista. Tutkimus toteutettiin keräämällä humus-, rikastushiekka-, sammal-, marja- ja sieninäytteitä molempien kaivosalueiden lähiympäristöstä sekä niiden geologiselta verrokkialueelta ja analysoimalla niistä raskasmetallipitoisuudet. Analysoidut raskasmetallit olivat antimoni, arseeni, eloho-pea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, seleeni, sinkki, tina ja vanadiini. Analysoinnit toteutettiin röntgenfluoresenssimenetelmään (XRF) perustuvalla kenttäanalysaattorilla ja tulosten luotet-tavuus tarkistettiin Ramboll Analytics:n analysoimilla vertailunäytteillä.

Näytteiden kenttäanalysaattorilla mitatut raskasmetallipitoisuuksien lukuarvot todettiin vertailunäytteiden perusteella liian suuripiirteisiksi. Niiden pitoisuuksista voitiin kuitenkin laskea yleisiä trendejä lajikohtaisista kertyvyyksistä ja levinneisyyksistä kaivosalueilla sekä vertailla kaivos- ja verrokkialueiden raskasmetallipitoisuuksia. Näiden havaintojen ja vertailunäytteistä laskettujen turvallisten syöntimäärien perusteella todettiin, että vanhojen kaivosten lähialueiden luonnontuotteiden käyttämisestä ravintona ei tutkittujen raskasmetallipitoisuuksien perusteella aiheudu merkittävää terveyshaittaa normaalin kulutuksen puitteissa.

Tutkimuksella tuotettiin tietoa Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetallit -hankkeelle. Tutkimustuloksista on hyötyä myös kaivosten lähiseutujen asukkaille ja mahdollisille luonnontuotealan yrityksille, jotka keräävät luonnontuotteita kaivosalueiden läheisyydestä.