Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja toteuttaa kyselytutkimus, jonka avulla selvitettiin suurten suomalaisten yritysten toimia kestävää kehitystä mahdollistavan systeemisen muutoksen edistämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten suuret suomalaiset yritykset toimivat kestävää kehitystä mahdollistavan systeemisen muutoksen edistämiseksi. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto FIBS (Finnish Business and Society ry).

Opinnäytetyön teoreettinen osa tarkasteli kestävän kehityksen haasteita sekä tarvetta laajemmalle systeemiselle kestävyysmurrokselle. Kestävyyshaasteiden systeemisyyden takia teoriaosuus perehtyi myös systeemiajatteluun, jonka jälkeen tarkasteltiin kestävän liiketoiminnan roolia kestävyysmurroksen mahdollistajana.

Kehittämisasetelmassa aiheeseen perehdyttiin muun muassa järjestämällä suomalaisille yrityksille ja niiden sidosryhmille kestävyystyön tulevaisuutta käsittelevä työpaja. Visio 2050 - Muutoksen aika -raportin suosituksista muodostettiin kyselylomake vaikuttavista toimista kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi, ja lomakkeen avulla kartoitettiin suomalaisyritysten toimien nykytilaa poikkileikkausasetelmassa strukturoitujen haastatteluiden avulla. Haastattelujen perusjoukoksi valittiin 1030 Suomen suurinta organisaatiota, joiden keskuudesta haastattelu suoritettiin 184 organisaatiolle. Vastauksia analysoitiin agregaattitasolla.

Nykytilan arvio paljasti, että peräti 64 prosenttia yrityksistä kokee vastuullisuustyönsä olevan pääasiallisesti liiketoiminnan aiheuttamien haittojen hallintaa. Systeemisen kestävyysmuutoksen mahdollistavien toimenpiteiden osalta yritykset kertoivat olevansa tiettyjen toimenpiteiden osalta jo suhteellisen pitkällä. Selkeää parannustarvetta ilmeni innovaatioiden sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa, jota nyt vain 24 prosenttia kertoi tekevänsä. Myös vain 13 prosenttia kertoi poistaneensa tuote- ja palveluvalikoimasta tuotteet, jotka eivät tue kestävää kehitystä.

Nykytilan arviointi paljasti kokonaisuutena sen, että systeemisen muutoksen edistäminen liiketoiminnan avulla on maamme suurissa yrityksissä vähän ymmärretty teema, eikä systeemisen muutoksen edistämistä useinkaan mielletä osaksi yritysten vastuullisuustyötä. Tätä tuki löydös, jonka mukaan suuri osa vastaajista ei osannut kertoa yrityksen kantaa edunvalvontaan ja poliittiseen vaikuttamiseen liittyen. Yritysten olisi tuettava entistä voimakkaammin systeemistä muutosta edistävää politiikkaa ja sääntelyä, koska yrityksillä on sillä saralla enemmän vaikuttamisen paikkoja kuin on tähän asti ymmärretty.

Vastaavaa nykytilan kartoitusta yritysten toimista systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi ei olla tässä laajuudessa aikaisemmin tehty Suomessa. Luotu kyselylomake ja tieto toimien nykytilasta tukee teemaan liittyvän ymmärryksen lisääntymistä maamme yrityspäättäjien keskuudessa. Lisäksi kysymysrunko toimii jatkossa konkreettisena ja käytännönläheisenä listauksena niistä toimenpiteistä ja tavoitteista, joita yrityspäättäjien tulisi huomioida osana kestävyyttä tukevaa toimintaansa.