Lääkäreiden päivystysaktiivisuus on ajankohtainen aihe. Monet pienet kunnat painivat lääkäripulan kanssa ja useat suuretkin kunnat ovat turvautuneet ostopalvelusopimuksiin taatakseen kuntalaisilleen terveydenhuoltopalveluita. Yksityisten terveydentuottaja-palveluiden käyttäminen on ollut isosti esillä myös mediassa viime aikoina.

Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella päivystämisen lopettaneiden lääkäreiden päivystämisen uudelleen aktivoinnin onnistumisprosenttia. Tutkimuksessa tarkastellaan Yritys X Oy:n lääkäreitä. Määritelty ryhmä ovat lääkärit, jotka ovat päivystäneet yritykselle, mutta eivät edellisen 4 kuukauden aikana. Tutkimus suoritettiin haastattelumuotoisena ja koko määritelty ryhmä haastateltiin. Tulokset päivystyksen uudelleen aktivoinnin suhteen ovat positiivisia. Haastatteluun vastanneista 25 % saatiin uudelleen päivystämään yritykselle. Tutkimuksen tuloksia peilataan muun muassa Boston Consultin Groupin portfoliomatriisiin ja asiakkaiden arvoluokitteluteorioihin. Tuloksissa mielenkiintoinen ilmiö on se, miten vastaukset vaihtelevat vastaajien iän mukaan. Tulosten mukaan nuoremmat lääkärit saadaan helpommin reaktivoitua kuin vanhemmat lääkärit.

Otos oli koko määritelty ryhmä eli lääkärit, jotka ovat päivystäneet yritykselle, mutta eivät edellisen 4 kuukauden aikana. Vastausprosentti on harvinaisen hyvä, 100 %. Näin ollen tulokset kuvaavat hyvin määriteltyä ryhmää. Kohderyhmän pienuus ja haastattelijan yksilösuorituksen vaikutus aiheuttavat suhteellisen suuren virhemarginaalin tulosten yleistämiselle määritellyn ryhmän ulkopuolelle. Yleistettävimpien tulosten saavuttamiseksi on suositeltava tutkimuksen toistamista. Tutkimuksen edustavuus on hyvä 30-35-vuotiaiden päivystävien lääkäreiden osalta.

Kysymyksiä herättää myös ajankäytön tehokkuus. Kuinka monta uusrekrytointia olisi saatu suoritettua haastattelututkimukseen vaaditussa ajassa? Toimintatavalla saavutetaan kuitenkin tärkeää pysyvyyttä lääkäripoolissa, ja vältytään laadun heikkenemiseltä.