Opinnäytetyömme tutkimustehtävänä oli selvittää, miten paperittomuus tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa eläminen vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Paperittomalla tarkoitetaan henkilöä, jonka oleskelu Suomessa ei ole viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperittoman kaltaisessa tilanteessa eläminen tarkoittaa sitä, että henkilön oleskelu Suomessa on laillista, mutta oikeus yhteiskunnan palveluihin on rajoitettua. Opinnäytetyön työelämän yhteistyökumppanina toimi Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat -hanke. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa aiheesta, jota Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu.

Tutkimusaineisto koottiin yhdeksän teemahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin marraskuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana. Haastatellut edustivat kuntien opetuksesta vastaavien virastojen asiantuntijoita, koulujen oppilashuollon työntekijöitä sekä muuten paperittomia työssään kohtaavia. Aineiston analysoinnista syntyneitä teemoja olivat koulunkäynnin aloittamisen edellytykset ja prosessi, rekisteröitymisen seuranta, tiedonsaanti oikeudesta peruskoulutukseen, rekisteröimättömyyden näkyminen koulussa, kouluhenkilökunnan tietoisuus aiheesta, haasteet koulunkäynnissä, kuntien väliset erot, rekisteröimättömien lasten määrä, informaation tarve, kehitysehdotukset ja muut viranomaiset. Haastattelujen perusteella pystyimme päättelemään, että suurin este lapsen kouluunpääsyssä pääkaupunkiseudulla on kuntaperusteinen oppilaaksiotto eli vaatimus asuinosoitteen rekisteröimisestä kunnan alueelle. Muita keskeisiä tutkimustuloksia olivat kuntien käytäntöjen erilaisuus kouluun pääsemisen prosessissa, elämäntilanteen näkymättömyys koulun arjessa sekä se, että tutkimiemme kuntien kouluissa ei ollut paperittomia lapsia ja rekisteröimättömien lasten lukumäärä oli vähäinen: kaikissa kolmessa kunnassa yhteensä noin 100 oppilasta.