Tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain satoja suomalaisia lapsia ja nuoria, mikä on tilastollisesti suurinta maailmassa. Sairastuneiden määrä on nelinkertaistunut muutamien vuosikymmenien aikana. Diabetes on vakava sairaus, joka vaatii päivittäistä, kontrolloitua hoitoa sekä perheen sitoutumista hoidon suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. Hoidon kulmakivinä ovat insuliinikorvaushoito, verensokerin mittaaminen sekä oikeanlainen ruokavalio. Pärjätäkseen sairautensa kanssa diabeetikko tarvitsee laadukasta ja oikeanlaista hoidonohjausta, jota koulutetut hoitotyöntekijät antavat. Tämän vuoksi on tärkeää kouluttaa aktiivisesti diabeetikoiden kanssa työskenteleviä hoitotyöntekijöitä, jotta hoidonohjaus pysyy laadukkaana ja se on annettujen suositusten mukaista. HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön Lastenklinikan osasto K2 järjestää säännöllisesti hoitohenkilökunnalle suunnattua Diabeetikon hoito ja ohjaus -täydennyskoulutusta, jolla pystytään kouluttamaan suuri määrä henkilökuntaa kerralla kustannustehokkaasti. Tarve täydennyskoulutuksen järjestämiselle syntyi lasten toimialalla uhanneesta lasten ja nuorten diabetesosaamisen vajeesta. Täydennyskoulutuksella on havaittu olevan useita positiivisia vaikutuksia sekä hoitohenkilökuntaan että annettuun hoidonohjaukseen.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla lasten ja nuorten tyypin 1 diabeteksen hoidonohjauksen sisältöalueita ja vertailla niitä Lastenklinikan osasto K2:n järjestämään Diabeetikon hoito ja ohjaus -täydennyskoulutuksen sisältöalueisiin. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä HYKS Lastenklinikan osasto K2:n kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa täydennyskoulutuksen sisällön osa-alueiden kattavuudesta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää täydennyskoulutuksen sisällön kehittämisessä tarvittaessa. Opinnäytetyö on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimustehtävinä olivat: mitkä ovat lasten ja nuorten tyypin 1 diabeteksen hoidon ohjauksen sisältöalueet ja vastaako Lastenklinikan osasto K2:n tarjoama Diabeetikon hoito ja ohjaus -täydennyskoulutus kirjallisuuskatsauksen sisältöalueita. Aineisto valittiin erilaisia tietokantoja käyttämällä sekä manuaalisella haulla. Tutkimustehtäviin vastaavia väitöskirjoja, pro gradu -tutkielmia ja tutkimusartikkeleita valittiin yhteensä 17. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.

Tulosten mukaan hoidonohjauksen tulee sisältää seuraavia sisältöalueita: insuliinihoidon ohjaus, verensokeritasapainoon liittyvä ohjaus, verensokeritasapainohäiriöihin liittyvä ohjaus, verensokeritasapainoon liittyvien ulkoisten tekijöiden ohjaus, ravitsemukseen liittyvä ohjaus, liikunnan merkityksen ohjaus, omahoidon ohjaus, hoitovälineiden käytön ohjaus, hoidon käy-tännöntaitojen ohjaus, poikkeuksellisissa tilanteissa toimimisen ohjaus, päivittäisen hoidon ohjaus, lisäsairauksien riskien tiedostamisen ohjaus, lisäsairauksien riskien seurannan ohjaus, ulkoisten tahojen hoitoon linkittämisen ohjaus, potilaan psyykkisen tilan huomioiminen, perheen psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen, perheen hoitoon sitouttaminen, diabetestietouden lisääminen, opitun asian ymmärtämisen varmistaminen, asianmukainen hoidonohjaus, taloudellisissa asioissa tukeminen, hygieniaan liittyvä ohjaus, hoidonohjauksen suunnittelu, hoidonohjaajan ammatillinen pätevyys ja suosituksiin perustuva hoidonohjaus.

Tulevaisuudessa lasten ja nuorten tyypin 1 diabeetikoiden määrän kasvaessa tulee hoidonohjauksen sisältöalueita kehittää jatkuvasti laadun varmistamiseksi. Hoidonohjauksessa tulisi tulevaisuudessa huomioida kehittyvä teknologia.