Toimintakeskeisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää sairaalatarvikkeita maahantuovan ja myyvän yrityksen kuluttajamarkkinointia. Lähtökohtaisesti tarkoituksena oli miettiä markkinoinnin keinoja, jotka kuluttaisivat vain vähän resursseja. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten tuotteet ja yritys saataisiin kuluttajien tietoisuuteen, sillä yrityksen aikaisempi painopiste oli ollut lähinnä yritysmyynnissä.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui markkinoinnin ympärille, joista tärkeimpinä olivat markkinointiviestintä ja verkkomarkkinointi. Teorian työstäminen lähti liikkeelle yrityksen omasta liiketoimintasuunnitelmasta, joten täysin uutta markkinointisuunnitelmaa ei ollut tarkoitus tehdä. Työssä hyödynnettiin tämän lisäksi kirjallisuutta, Internetiä, haastatteluita ja englanninkielisiä artikkeleita.

Työ toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen avulla, joka rakentui erilaisten teemojen ympärille. Tutkimuksessa pohdittiin terveysalan kehitystä, yrityksen taustaa, kilpailijoita, tuotteita ja markkinointiviestinnän heikkouksia ja vahvuuksia. Haastateltavina oli Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelija ja saman alan viisi lehtoria.

Tulosten perusteella merkittävimmät kehityskohteet liittyivät verkkomarkkinointiin, joista oleellisimmat olivat yrityksen omat kotisivut ja näkyvyyden lisääminen sosiaalisen median ja hakukoneiden kautta. Ehdotetut kehityskohteet jaoteltiin kolmeen eri osioon, joissa muutokset suositeltiin tehtäväksi kolmen, kuuden ja kahdentoista kuukauden aikana. Tehdyt kehitysehdotukset vastasivat yrityksen toiveita resurssien säästämisessä. Ehdotusten avulla oli mahdollista kehittää kuluttajille suunnattua markkinointia tehokkaasti, mutta edullisesti.

Tulevaisuuden jatkoehdotuksina esitettiin painetun materiaalin ja asiakasrekisterin hyödyntäminen kuluttajamarkkinoinnissa. Jatkoehdotuksiksi ehdotettiin palkkaamaan palkallista työvoimaa tai työharjoittelijoita yrityksen vahvistettua omaa asemaansa markkinoilla. Tehokkaan markkinoinnin jatkumisen tueksi esitettiin kehitysehdotuksista seuranneiden vaikutusten mittaaminen palautteiden ja kyselyiden avulla.