Opinnäytetyössä tutkittiin yksikön johtamista poikkeustilanteen aikana viestinnän keinoin. Poikkeustilanne liittyi ajankohtaiseen maailmanlaajuiseen COVID-19 pandemiaan. Toimeksiantajana toimi hyvinvointialan suuryritys. Tutkimuksen kehittämistyön lähtökohtana oli kohdeorganisaatiossa havaittu tilanne, johon työssä haettiin vastauksia ja uusia toimintatapoja tutkimuksen tulosten perusteella. Tutkimuksessa selvitettiin, miten esimiehen viestintä vaikuttaa henkilöstön työskentelyyn poikkeustilanteen aikana.

Opinnäytetyön perustana toimivat laaja lähdeaineisto johtajuudesta, viestinnästä sekä poikkeustilanteesta. Tarkastelimme teemoja normaali- ja poikkeustilanteen osalta sekä vertailimme näitä keskenään. Tavoitteena oli kerätyn tiedon avulla kehittää kohdeorganisaation johtamista viestinnän näkökulmasta ja selvittää miten esimiesten viestintätaidot vaikuttivat henkilöstön työskentelyyn COVID -19 aikana. Tavoitteena oli, että kohdeorganisaatio voi hyödyntää tuloksia ja kehitysideoita jatkossa. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista (teemahaastattelut) ja kvantitatiivista (kysely) tutkimusmenetelmää. Tulokset analysoitiin ja niitä vertailtiin keskenään.

Tutkimuksien tulokset olivat ristiriidassa keskenään. Osa vastaajista koki viestinnän olleen hyvää, jopa parempaa kuin ennen poikkeustilannetta. Tietoa oli saatavilla paljon ja viestintää usein. Osa vastaajista löysi viestinnästä kuitenkin useita ongelmakohtia ja kehittämiskohteita. Säännöllisyyttä ja dialogista viestintää kaivattiin esimiesten ja henkilöstön välille.

Tutkimus suoritettiin opinnäytetyön ohjeiden mukaisesti ja hyvää tutkimusetiikkaa noudattaen. Tutkimuksen reliabiliteettia heikensi tutkimuksessa saatujen vastausten vähäinen määrä.

Keskeisimmät kehitysehdotukset olivat organisaation parempi varautuminen mahdolliseen tulevaan poikkeustilanteeseen, tuen antaminen työntekijöille poikkeustilanteen aikana sekä vuorovaikutteisuus viestinnässä. Näiden avulla varmistetaan viestinnän sujuvuus ja toimiva johtaminen myös poikkeustilanteen aikana. Jatkossa voisi selvittää, miten kohdeorganisaation viestintä on kehittynyt opinnäytetyön tulosten ja suositusten myötä. Lisäksi voisi tutkia, millaisia varautumissuunnitelmia organisaatioilla on poikkeustilanteiden varalle.