Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret käsittävät terveystapojen vaikuttavan terveyteen ja millaista toimintaa he toivovat järjestettävän oman terveytensä edistämiseksi kouluyhteisössä. Työn tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää nuorten terveyttä edistävän toiminnan kehittämiseen oppilaiden näkemysten mukaisesti.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena haastattelututkimuksena. Kohderyhmänä olivat osa Hyvinkään Tapainlinnan koulun 8. luokan oppilaita (n=20). Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluina, joihin terveydenhoitajan avustuksella valittiin vapaaehtoisten joukosta osallistujat. Ryhmähaastatteluissa käytettiin teemahaastattelurunkoa ja apukysymyksiä ohjaamaan keskustelua.

Työn aluksi perehdyttiin nuorten elämäntapavalintoihin liittyvään teoriatietoon, jonka perusteella päädyttiin valitsemaan nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeät ja ajankohtaiset teemat. Teemoina opinnäytetyössä olivat ravitsemus, uni, liikunta, mielenterveys ja sitä tukeva ilmapiiri sekä seksuaaliterveys. Aineisto kerättiin syksyllä 2008 kolmena eri haastattelupäivänä siten, että kussakin ryhmässä oli kuudesta seitsemään oppilasta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön tuloksissa korostui kouluyhteisön merkitys nuorten hyvinvointiin vaikuttavana ja tukevana ympäristönä. Koulussa nuoret saavat tietoa terveyteen vaikuttavista valinnoista sekä keskustelutukea aikuisten ja ikätovereiden kanssa. Tämän aineiston mukaan koulu voi nuorten mielestä vaikuttaa muun muassa ravitsemuksen tukemiseen kouluruoan monipuolistamisella ja välipalatarjonnan kehittämisellä. Kiinnostusta liikuntaan voidaan nuorten mielestä lisätä kehittämällä koulun liikuntatuntien sisältöä vaihtelevammaksi sekä tarjoamalla koululaisille edullisemmat liikuntamaksut kaupungin liikuntapalveluissa. Nuoret eivät koe nukkuvansa riittävästi ja he toivovat muutosta koulun aikatauluihin ja vaihtelevuutta oppituntien sisältöihin.

Tämän aineiston mukaan nuorilla on paljon tietoa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, mutta siitä huolimatta he kaipaavat joistakin osa-alueista vieläkin enemmän tietoa, ohjausta ja neuvontaa. Olemassa oleva tieto ei aina riitä, vaan terveystiedon hyödyntäminen käytännön tasolle vaatii sekä oppilaiden, vanhempien että kouluyhteisön taholta tehokasta omien asenteiden muokkaamista ja yhteistä suunnittelua terveyskäyttäytymisen edistämiseksi. Tämän aineiston mukaan oppilaat ovat valmiita esimerkiksi voimavaralähtöiseen terveysneuvontaan ja ryhmäohjaukseen.