Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millaisia asioita lastensuojelun erityisyksiköiden esimiehet ovat kokeneet työyhteisöjensä työympäristöissä tärkeiksi ja merkityksellisiksi, onnistuneesti toteutetuiksi sekä edelleen kehittämistä ja huomioimista kaipaaviksi. Lisäksi näiden esimiesten kokemusten pohjalta oli tavoitteena saada luotua työympäristön kehittämissuunnitelma uuden lastensuojelulaitoksen käynnistämisen tueksi.

Uuden lastensuojeluyksikön perustamisessa on mukana monia ihmisiä, mutta rakennusalan toimijoita lukuun ottamatta useimmat osallistuvat prosessiin muiden töidensä ohessa. Yksikön tulevat käyttäjät saattavat aloittaa työskentelyn yksikössä vasta rakennuksen valmistuttua, eivätkä osallistu lainkaan suunnitteluvaiheeseen. Tämä voi toiminnan alkaessa näkyä työympäristöratkaisuissa ja niitä saatetaan joutua muokkaamaan jälkeenpäin tarkoituksenmukaisemmiksi. Lastensuojelulaitosten esimiesten kokemusten pohjalta tehty kehittämissuunnitelma voi toimia apuna jo suunnitteluvaiheessa työympäristöasioiden käyttäjälähtöisessä huomioimisessa.

Työympäristön kehittämisen suunnitelma on hyödyllinen lastensuojelun toimijalle, joka kasvattaa toimintaansa lastensuojelun laitoshoidossa ja perustaa uusia yksiköitä. Tällainen on opinnäytetyön yhteistyöorganisaatio, joka on valtakunnallisesti palveluita tuottava toimija, jolla on noin 40 lastensuojelun laitoshoidon erityisyksikköä sekä noin 20 perusyksikköä. Näiden lisäksi toimija tuottaa asumispalveluiden, perhekuntoutuksen, perhehoidon sekä avohoidon palveluja.

Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina käsiteltiin lastensuojelun laitoshoitoa sekä työympäristöajattelua jaettuna fyysiseen, virtuaaliseen ja sosiaaliseen työympäristöön. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tiedonhankinta teemahaastatteluina. Tutkimusjoukkona oli viisi lastensuojelun erityisyksiköiden esimiestä, joiden työkokemuksen ja erityisosaamisen perusteella haastatteluja voi myös luonnehtia asiantuntijahaastatteluiksi.

Työn lopputuloksena saatiin aikaiseksi työympäristön kehittämissuunnitelma. Suunnitelman yksittäisten kehittämiskohteiden lisäksi tuloksissa nousi esiin myös muutamia laajempia ilmiöitä. Vaikka haastatellut mielsivät työympäristön ensisijaisesti fyysisiksi puitteiksi, kokivat he sosiaalisen työympäristön merkityksellisemmäksi hoito- ja kasvatustyön tuloksellisuuden kannalta. Esimiehet myös hyvin korostetusti ajattelivat työympäristöä enemmänkin toimintaympäristönä sekä sijoitettujen lasten kotina kuin pelkkänä työympäristönä.