Opinnäytetyön aiheena on käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluprojekteissa. Aihetta tarkastellaan case-tutkimuksen avulla. Arvioitavana on Vakuutuskuntoutus VKK r.y:n ja sen toimeksi-antajina toimivien vakuutusyhtiöiden välisen ekstranetin, Vekin, suunnittelu- ja toteutus-prosessi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä vaatimuksia käyttäjäkeskeisyyden nou-dattaminen asettaa verkkopalveluprojekteille ja kuinka käyttäjäkeskeisyys toteutuu VKK:n Vekki-projektissa.

Teoreettisena viitekehyksenä ovat käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun (UCD, User Centered Design) ja käytettävyyteen (Usability) liittyvät teoriat. Opinnäytetyössä esitellään keskeiset teoriat ja suunnittelumallit. Lisäksi luodaan katsaus aiheesta tehtyihin aiempiin tutkimuksiin.

Empiirinen tutkimus on toteutettu huhtikuun 2007 ja huhtikuun 2008 välisenä aikana. Tutkimusmenetelminä on käytetty case-tutkimuksille tyypillisesti kvalitatiivisia menetelmiä. Empiirinen aineisto on kerätty Vekki-projektin kokonaisprosessia havainnoimalla ja työryhmien jäsenenä osallistuvalla havainnoinnilla sekä raportteihin ja dokumentteihin tutustumalla. Tutkimuskohteen tarkastelu painottuu verkkopalvelun tilaajan näkökulmaan.

Aineiston analysointi on tehty myös kvalitatiivisesti. Aineistoa on luokiteltu teoriaosuudessa määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Projektin jokaisesta vaiheesta on poimittu käyttäjä-keskeisyyttä kuvaavien seikkojen esiintymistä ja kuvattu sitä, millä tavalla käyttäjä-keskeisyyskriteerit esiintyvät aineistossa.

UCD-teorian ja aiempien tutkimusten perusteella voidaan todeta, että vaikka ei puhtaasti noudatetakaan mitään tiettyä UCD:n menetelmää, niin iteratiivinen suunnittelu, käyttäjä-tiedon kerääminen ja dokumentointi, käyttäjätiedon siirtäminen strukturoituun muotoon sekä käytettävyyden riittävän aikainen huomioiminen ovat keskeisiä tekijöitä verkkopalvelu-projektin käyttäjäkeskeisyyden kannalta.

Tutkimuskohteena olleessa casessa käyttäjäkeskeisyyden kriteerit toteutuivat hyvin. Vekki-projektissa noudatettiin pitkälti iteratiivista suunnittelumallia ja loppukäyttäjät olivat mukana työryhmien työskentelyssä aktiivisina jäseninä osallistuen määrittelyyn, sovitukseen ja testaukseen.