Simulaatioharjoittelua käytetään keskeisenä osana nykyään monien alojen asiantuntijataitojen koulutuksessa. Simulaatioharjoittelua on käytetty hyvin pitkään, mutta perinteisessä mielessä se on tarkoittanut yksittäisten laitteiden ja käyttöjärjestelmien käytön harjoittelua. Nykyisin koulutusmallien kehittymisen ja tietoteknisten järjestelmien saavutettavuuden johdosta, simulaatioharjoittelu on lisääntynyt ja monipuolistunut. Simulaatioharjoittelun pedagogiset mallit ovat kuitenkin kohtuullisen jäsentymättömiä. Koska pedagogiset mallit eivät ole vakiintuneet, ei myöskään ole yhtenäistä näkemystä, kuinka simulaatioharjoittelu tulisi järjestää. Simulaatioharjoittelun hyödyistä tai tehokkuudesta on kohtuullisen vähän aiempaa tutkimustietoa.

Opinnäytetyön tavoitteena on osallistua simulaatioharjoituksen evaluointiin osana Laurea-ammattikorkeakoulun asiantuntijatiimiä. Opinnäytetyön toisena tavoitteena on vastata kysymykseen: tukeeko simulaatioharjoittelu asiantuntijatason harjoittelua? Lisäksi tutkimuskysymyksinä on: ”Miten simulaattoriharjoittelua konkreettisesti evaluoidaan?” sekä ”Miten simulaattoriharjoitus tulisi järjestää, jotta se tukisi asiantuntijatason harjoittelua?”.

Opinnäytetyön viitekehyksenä toimii teoriatausta ihmisestä ja oppimisesta. Viitekehyksessä aineistona on käytetty sekä perinteisempää oppimisen teoriaa käsittelevää aineistoa että nykysuuntausta edustavaa tutkimusta. Tämä aineisto seuraa johdonmukaisesti oppimisen behavioristisesta mallista nykypäivän yleisesti hyväksyttyyn ongelmalähtöiseen oppimiseen ja moderneihin malleihin, kuten simuloinnin lisääminen ongelmalähtöisen oppimisen malliin sekä muut ekspertiivitaitojen oppimisen menetelmät.

Menetelminä opinnäytetyön toiminnallisessa osassa on ollut keskeisesti ryhmätyötaidot ja projektiosaaminen, osana Laurea-ammattikorkeakoulun evaluaatio-tiimiä. Ryhmän jäsenenä on osoitettu tutkivaa ja kehittävää työotetta hankittaessa evaluoinnista tietoperustaa. Ongelmaratkaisukykyä ja ryhmätaitoja projektiorganisaatiossa on myös kehitetty, kun on ratkaistu tutkimuskysymyksien laadintaan liittyviä ongelmia. Toiminnallisen harjoituksen evaluoinnin ja seurannan lisäksi tutkimuksen osana on tehty SWOT-analyysi simulaatioharjoituksesta. SWOT-analyysin lisäksi harjoittelusta on tehty avoimia havaintoja. Tutkimusmenetelmällisesti kyseessä on interpretivistinen lähestymistapa.

Keskeisenä tuloksena on toiminnallinen osuus ja sen raportti. Toiminnallisen osuuden lisäksi on tutkimuksessa esitetty vastaukset ylläoleviin tutkimuskysymyksiin. Evaluoinnista on esitetty selkeä malli, kuinka kysymykset evaluointiin laaditaan. Tärkeimpänä tutkimustuloksena esitetään kymmenkohtainen toimintaohje harjoituksen suunnittelijalle ja järjestäjälle. Tämä tiivistetty toimintaohje pohjautuu simulaatioharjoituksen evaluoinnin havaintoihin sekä aikaisempaan teoriaan ja tutkimukseen.

Tutkimus on tuottanut uutta tietoa simulaatioharjoittelun hyödyllisyydestä ja mahdollisuuksista käyttää simulaatiota asiantuntijatason taitojen harjoitteluun.