Opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä Tampereen työ- ja elinkeinotoimistolle perustellut toimenpiteet siitä, miten ja millä alueilla se voisi kehittää toimintaansa matkallaan oppivaksi organisaatioksi. Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto aloitti kehittämistyön oppivaksi organisaatioksi vuoden 2009 alussa teettämällä henkilöstölleen Oppivan organisaation testin. Testillä selvitettiin henkilöstön näkemys testissä esitettyjen väittämien nykytilasta ja niiden tärkeydestä organisaatiossa testin tekohetkellä. Testin vastaukset toimitettiin valmiina opinnäytetyöntekijöille, joiden tehtäväksi jäi tulosten esittely ja kuvailu sekä vastauksista nousseiden kehittämiskohteiden raportointi sekä perusteltujen kehittämistoimenpiteiden muodostaminen teorian ja testin vastausten perusteella.

Opinnäytetyössä käytettiin Leenamaija Otalan Oppivan organisaation testiä. Testin tutkimusote oli määrällinen eli kvantitatiivinen. Oppivan organisaation testillä voidaan selvittää, missä vaiheessa organisaatio on matkalla oppivaan organisaatioon sekä tunnistaa niitä asioita, joissa tarvitaan eniten kehittämistä organisaation oppimisen edellytysten parantamiseksi. Testiin vastasi 73 henkilöä 168 työntekijän henkilöstöstä ja se toteutettiin Digium-kyselyohjelman avulla.

Oppivan organisaation testissä saatujen tulosten perusteella kehitettäviksi asioiksi nousivat esimiestoiminta, yhteistyö organisaatiossa ja tiedon jakaminen, selkeä tiedottaminen osaamistarpeista ja osaamisvaatimuksista, yhteisöllisyyden parantaminen, jatkuvan oppimisen tukeminen henkilökohtaisten valmennusprojektien avulla ja työssäjaksamisen seuranta.

Opinnäytetyön toimenpidesuosituksina esitettiin asioita, joiden hallitseminen voisi auttaa yhteistyökumppania kehittymään oppivaksi organisaatioksi. Näitä asioita olivat coaching, mentorointi ja benchmarking välineinä oppimisessa, selkeät osaamistarpeet ja osaamisvaatimukset muutoksen keskellä, avoin keskustelu ja tiimityöskentelyn kehittäminen, johtaminen sekä työhyvinvointi ja sen seuranta. Oppivan organisaation testi tullaan uusimaan noin kahden vuoden kuluttua alkutilanteesta, jolloin kartoitetaan ovatko toimenpidesuositukset ja käytännön toimet muuttaneet testin tuloksia.

Jatkotutkimusehdotuksena esitettiin koulutusmuotojen kehittämistä organisaatiossa sellaisiksi, että ne olisivat kaikkien saatavilla. Toisena tutkimusehdotuksena esitettiin vastaavan tutkimuksen toteuttamista toisessa työ- ja elinkeinotoimistossa, jolloin tuloksia voisi vertailla keskenään. Muutospainotteisessa yhteiskunnassa voisi myös tutkia, missä vaiheessa kunnallisella tai yksityisellä sektorilla ollaan matkalla oppivaksi organisaatioksi.