Opinnäytetyömme aiheena on Korkeasaaren maine, vaikuttavuus sekä brändikuva yrityksen sosiaalisessa mediassa verraten muihin eläintarhoihin sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Korkeasaaren kanssa ja sen ohjaajana toimi Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Mika Hentunen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa Korkeasaarelle konkreettista tietoa siitä, miten yritys on menestynyt sosiaalisessa mediassa verrattuna verrokkiryhmiin, ja antaa kehitysehdotuksia parantamaan yrityksen Underhood-tuloksia.

Pyrimme tutkimuksessa selvittämään Korkeasaaren mainetta ja vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa. Toteutustapana tutkimuksessa käytettiin Underhood-sivustoa. Tutkimuksessa käytiin läpi sosiaalisesta mediasta kerättyä statistiikkaa, jonka perusteella yritykset saivat tuloksia Underhood-sivuille heidän näkyvyydestään Twitter- ja Facebook-kanavilla, sekä dialogista ja samankaltaisuudesta yrityksen kohdeyleisön kanssa. Tutkimuksella haluttiin lisäksi selvittää minkä tyyppinen sisältö Korkeasaaren yleisöä kiinnosti eniten.

Opinnäytetyön teoreettinen puoli sisälsi tietoa sosiaalisesta mediasta, sekä yrityksestä sosiaalisen median sisällön tuottajana. Lisäksi työssä käytiin läpi brändiä käsitteenä, sen arvoa yritykselle sekä tapoja millä tätä mitataan. Viimeiseksi teoriaosuudessa kerrottiin myös konkreettisia tapoja miten yritys voi mahdollisesti parantaa brändikuvaansa.

Underhood-analyysissä selvisi, että Korkeasaari ei pärjännyt kovin hyvin verrattuna muihin verrattaviin eläintarhoihin, ja sillä oli toiseksi huonoin kokonaistulos. Eläintarhan melkein jokainen tulos Underhoodin analyysissä oli vertailukohteiden tulosten keskiarvon alapuolella. Suomalaisiin vapaa-ajanviettopaikkoihin verratessa Korkeasaari sai kuitenkin toiseksi parhaan kokonaistuloksen ja dialogituloksen. Jokainen Korkeasaaren Underhood-tulos oli vähintään sama kuin vertailukohteiden keskiarvo, ja suurin osa ylitti tämän.

Onnistuimme vertailemaan Korkeasaarta verrokkiryhmiin käyttäen Underhood-analyysiä, ja saimme annettua eläintarhalle myös kehitysehdotuksia, joilla sijoitusta voisi parantaa. Jatkotutkimuksessa Underhood-analyysiä voisi tehdä pidemmällä vertailukaudella, jolloin saataisiin mahdollisimman totuudenmukainen tulos.