Tämä opinnäytetyö toteutettiin Lohjalla Laurea-ammattikorkeakoulussa, yhteistyökumppanina tehostetun valvonnan osasto Länsi-Uudellamaalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa olemassa olevaa tietoa siitä millainen omaisen kohtaaminen edistää ja millainen heikentää omaisen jaksamista, läheisen ollessa potilaana tehostetun valvonnan osastolla. Työn tavoitteena oli narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla koostaa tietoa osaston hoitohenkilökunnalle siitä, mitkä tekijät vaikuttavat tehohoitopotilaan omaisen kohtaamiseen ja hänen kokemukseensa jaksamista edistävästä vuorovaikutuksesta osaston henkilökunnan kanssa.

Tehostetun valvonnan osaston henkilökuntaa kiinnosti tietää, miten omaiset toivoivat henkilökunnan tukevan heitä ja millaista tukea he odottavat saavansa. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen avulla tuotettiin ajantasaista tietoa omaisten ja henkilökunnan välisestä vuorovaikutuksesta. Katsaus oli tarkoitettu hoitajien käyttöön mahdollisuutena uudistaa osaston toimintatapaa, ottamalla entistä enemmän omaisten hyvinvointia ja jaksamista huomioon, joko uudella tai entistä syventyneemmällä tavalla.

Teoreettinen viitekehys muodostui tehohoidon määritelmistä, hoidosta ja hoitoympäristöstä. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja tulokset analysoitiin sisällön erittelyn menetelmällä, joka toteutettiin teorialähtöisesti.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat omaisten jaksamista auttaviksi tekijöiksi mahdollisuuden vastavuoroiseen kommunikointiin ja reflektointiin hoitajien kanssa sekä tunteeseen kuulluksi tulemisesta ja vastavuoroisesta kunnioittamisen tunteesta omaisten ja hoitajien välillä. Tulosten mukaan vuorovaikutus omaisten kanssa sisältää sanallista että sanatonta viestintää. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että sairaanhoitajalla on mahdollisuus vaikuttaa omaisen jaksamiseen ratkaisevasti olemalla läsnä. Sairaanhoitajan tulee huomioida myös omainen aidosti kriisin keskellä. Omaiselle annettavan tuen tulee sisältää tiedollista ja henkistä sekä emotionaalista tukea ja näiden lisäksi hänelle tulee antaa konkreettista tukea, ottaen huomioon hänen tuentarpeensa.

Jatkotutkimusaiheeksi ehdotettiin tehtäväksi kyselyä omaisille. Kyselyssä voisi selvittää, millaista tukea omaiset ovat saaneet tai millaista tukea he toivovat saavansa hoitohenkilökunnalta.

This thesis was carried out in Lohja Laurea University of Applied Sciences in cooperation with an Intensive care unit in Länsi-Uusimaa region. The purpose of this study was to study existing information of what kind of contact and support from the personnel will strengthen and what kind of contact will weaken the coping and well-being of the relatives when the patient is in intensive care.

The personnel of the department was interested in knowing in which ways the relatives wanted the personnel to support them and what kind of support they expected to receive. The literature review of the thesis produced Current information about on the interaction between the relatives and the personnel. The review was intended for the use of nurses as an opportunity to reform the mode of procedures of the department by taking the welfare and well-being of the relatives into account either in a new or a more deepened manner.

The theoretical framework of the thesis was formed by intensive care definitions, treatment procedures and nursing environment. The narrative literature review method was used. The results were analyzed by content analysis, which was carried out based on selected theories. The results of this thesis showed that reciprocal communication and the possibility to reflect with the nurses, as well as the feeling of being heard and the perception of mutual respect between the relatives and nurses help the relatives to cope. The results show that interaction with relatives is both verbal and non-verbal communication.

The conclusion of the thesis is that a nurse has the opportunity to influence the well-being of the relatives by being present. The nurse should be able to truly take the relatives into consideration in the middle of crisis. The needed support includes cognitive, mental, emotional and practical needs.

As a topic for further study, guery for the relatives was suggested. The purpose of the study would be to find out what kind of support relatives have received or what kind of support they would expect to receive from the personnel when in the middle of crisis