Tämän toiminnallisen työn tarkoituksena oli esittää suosituksia henkilöstöliikunnan kehittämiseksi Lapin ammattikorkeakoulussa. Tavoitteeksi asetettiin ammattikorkeakoulussa työskentelevän henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla. Työn tukena käytettiin kyselytutkimusta tiedonkeruumenetelmänä, jonka avulla saatiin ajanmukaista ja kattavaa tietoa henkilöstön liikunnan määrästä ja laadusta sekä toiveista ja ajatuksista liikunnan kehittämiseksi työpaikalla. Työn tilaajana toimi Lapin ammattikorkeakoulu.

Suositusten tavoitteena on tulevaisuudessa vaikuttaa henkilöstön tuettuun liikuntaan kohdeorganisaatiossa. Työn tueksi tehdyn kyselytutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella henkilöstön liikunnan määrää ja laatua sekä selvittää henkilöstön mielipiteitä toiveita. Kyselynä toteutettava tutkimus toimi asiakasanalyysinä ja tiedonkeruumenetelmänä suosituksille, jotka laadittiin Lapin ammattikorkeakoululle henkilöstöliikunnan kehittämiseksi.

Kyselytutkimus toteutettiin Webropol -palvelun internetkyselynä, joka lähetettiin koko Lapin ammattikorkeakoulun henkilöstölle sähköpostitse keväällä 2014. Kysely lähetettiin kaikkiaan 571 henkilölle. Vastausprosentiksi saatiin 41,2 % (N=235), mitä voidaan pitää tulosten analysoinnissa luotettavana tuloksena. Tuloksista ilmeni, että noin puolet henkilöstöstä ei liiku valtakunnallisten terveyssuositusten mukaan riittävästi. Tutkimuksessa tarkasteltiin työn tilaajan toivomuksesta iän, sukupuolen ja kampuksen merkitystä liikunnallisuuden määrään ja laatuun. Puutteita liikunnallisen aktiivisuudessa havaittiin etenkin 30–40-vuotiaissa, jotka liikkuivat kaikista ikäryhmistä keskimäärin vähiten. Tärkeimmiksi liikunnan tukemisen keinoiksi todettiin liikunta- ja kulttuurisetelit. Myös omien liikuntatilojen kehittäminen sekä työpaikalla järjestettävät liikuntapalvelut todettiin tärkeiksi. Kysyttäessä henkilöstöliikunnan kehittymisen ohjauksesta ilmeni, että TYKY-ryhmän, Lapin AMK:n oman liikunnanohjaajan sekä työterveyshuollon tulisi toimia pääasiallisina kehittäjinä.

Kyselytutkimus antoi vankan pohjan henkilöstöliikunnan suosituksille, jotka laadittiin vastaamaan henkilöstön tarpeita sekä tukemaan organisaation toimintaa. Tämän lisäksi suositukset perustuvat hyväksi havaittuihin kokemuksiin ja tutkimustuloksiin muualla suomessa. Tarkastelun kohteet keskittyivät suomalaisten työikäisten tämän hetkiseen terveyteen ja hyvinvointiin, liikunnan terveysvaikutuksiin sekä henkilöstöliikunnan tutkitusti hyväksi havaittuihin käytänteisiin.

Asiasanat: Terveyden edistäminen, työpaikkaliikunta, henkilöstöliikunta, kehittäminen