Haku

FERROKROMISULATTOJEN VESIJÄÄHDYTYSTEN KEHITYSMAHDOLLISUUDET

QR-koodi

FERROKROMISULATTOJEN VESIJÄÄHDYTYSTEN KEHITYSMAHDOLLISUUDET

Opinnäytetyössä selvitettävinä asioina olivat Outokumpu Chromen ferrokro-miuunien suljettujen kiertojen jäähdytykset. Opinnäytetyön rajaukset ja päätavoitteet selkiytyivät kirjaamalla ylös jäähdytyksissä havaittuja ongelmia sekä keräämällä ja analysoimalla prosessin käyttötietoja mm. automaatiojärjestelmästä. Työn toimeksiantajan esityksestä tutkittiin mahdollisuutta pienentää vanhoilla uuneilla olevaa tehdaspäästön kiertokuormaa korvaamalla uunien jäähdytys ilma/vesijäähdytykseksi. Uuden FeCr-uunin glykolivesivuoto-ongelmien poistamiseksi selvitettiin mahdollisuutta rajoittaa välivaihtimilla jäätymisenestoaineen käyttö vain ulkona olevaan jäähdytinkiertoon. Kolmantena asiana työssä pohjustettiin opinnäytetyön mahdollinen jatkohanke. Edellä mainittuja erillisiä selvityksiä yhdistävät samat tavoitteet; turvallisempi työympäristö, yksinkertaisempi päästömittaus ja kustannussäästöt. Jatkohanke sitoisi projektit ja laitokset yhteen poistamalla glykolin käytön kokonaan. Jatkohankkeessa tarkasteltaisiin mahdollisuutta hyödyntää pakkaskaudella käyvien uunien lämpöenergiaa seisovien uunien jäähdytyskiertojen lämpimänä pitämiseksi.

Työn lähtötietoina olivat jäähdytysprosessien käyttötiedot, joista laskennallisesti määriteltiin toteutuneet jäähdytystehot. Analyysissä havaitut vanhojen sulattojen puutteet mittauksissa huomioitiin jäähdytystehojen arvioinnissa. Määriteltäessä uuden jäähdytysjärjestelmän huippukapasiteettia ja sen perusteella kehitettävää lämpöteknistä ratkaisua oli kysyttävä, pitääkö sen olla rakennettu muutaman kerran vuosikymmenessä toistuvia ääritilanteita varten? Olisiko tärkeämpää pyrkiä yksinkertaiseen, varmistettuun normaalitoimintaan ja varautua ennustettaviin ääriolosuhteisiin kevyemmillä ratkaisuilla? Opinnäytetyössä ei porauduttu syvälle teoreettisiin perusteisiin eikä haettu innovaatioita. Työssä etsittiin ainutlaatuisiin teollisuusjärjestelmiin soveltuvia turvallisia käytännön ratkaisuja.

Keskeisiä tuloksia olivat mm. ilmajäähdytys välivaihtimineen, termodynaamisen tilan kasvattaminen kosteutuksella, häiriötilanteisiin varautuminen käyttä-mällä kaukolämpöä sulanapitoon sekä mahdollisuus irtaantua yhteisestä jäähdytysjärjestelmästä jaloterästehtaan kanssa. Havaintotuloksena oli myös kokonaisvaltaisen prosessisuunnittelun merkitys jäähdytysjärjestelmien suun-nittelussa unohtamatta mittalaitteiden tärkeyttä, oikeaa asentamista ja kalibrointia.

Tallennettuna: