Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa nuorten kilpauimareiden rasitusastman hallintakeinoista hoitotyön ja fysioterapian näkökulmasta. Haastattelun avulla pyrimme kartoittamaan kilpauimareiden omakohtaisia kokemuksia rasitusastmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda uutta tietoa kilpauimareiden rasitusastmasta itse uimareille, heidän vanhemmilleen ja valmentajille sekä mahdollisesti terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi tarkoituksena oli, että valmentajat osaisivat huomata kilpauimareiden rasitusastman ensioireet ja tietäisivät, millä keinoilla rasitusastmaa voisi hallita harjoitusten ja kilpailujen yhteydessä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi keskisuuri uimaseura, josta tarkempaa tietoa ei tunnistettavuuden takia voitu antaa.

Opinnäytetyössä hyödynnettiin fenomenologian ja hermeneutiikan näkemyksiä tutkimusongelmien ratkaisemiseksi. Aineiston keruu toteutettiin yksilöteemahaastatteluilla. Haastateltavina oli neljä 13–21-vuotiasta kilpauimaria, jotka osallistuivat haastatteluihin vapaaehtoisesti. Alle 15-vuotiailta pyydettiin myös vanhempien kirjallinen lupa osallistumiseen. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Kaikilta kilpauimareilta saatiin paljon erilaisia näkemyksiä ja omakohtaisia kokemuksia liittyen rasitusastmaan. Haastatteluiden perusteella voitiin todeta, että kilpauimareiden rasitusastma oireilee sekä fyysisen että psyykkisen toimintakyvyn eri osa-alueilla. Lisäksi kilpauimareiden rasitusastmaa voidaan hallita mm. lääkehoidon, fyysisen harjoittelun, psyykeen ja omahoidon keinoin. Erityisesti lääkehoito, rasitusastmasta saatu informaatio ja omahoito ovat tärkeässä osassa kilpauimareiden rasitusastman ja astman kannalta. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastauksia, mutta rasitusastman oireet ja hallintakeinot ovat hyvin yksilöllisiä, joten tutkimuksen tuloksista ei voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä.