Opinnäytetyön tarkoituksena on pohtia poliittista musiikkiteatteria Suomessa. Tutkimuksen keskeisiksi kysymyksiksi nousi tarkastella mitä poliittinen musiikkiteatteri on ja mitä annettavaa sillä on ollut nykypäivään?

Tutkimuskysymyksien selvittämiseksi luvuissa kaksi ja kolme selvitetään käsitteitä ja termejä poliittisen laulun ja poliittisen teatterin näkökulmasta. Historiaa ei ole erikseen esitelty, koska luvun kaksi, käsitteet ja termit, selventävät tapahtumia historiallisesti kronologisessa järjestyksessä. Kyseisissä luvuissa esitellään lisäksi poliittisen musiikkiteatterin keskeisiä tekijöitä: lauluyhtye Agit Prop -kvartetti, ajatuksien tukipilari Bertolt Brecht sekä Lapualaisooppera -näytelmä.

Tutkimusta varten on haastateltu poliittisen musiikkiteatterin kannalta tärkeitä henkilöitä. Luvussa neljä esitellään tutkimusotokseen kuuluneet henkilöt: Kaj Chydenius, Eero Ojanen, Sinikka Sokka sekä Ari Numminen. Haastatteluissa on haluttu tietää heidän mietteitään teoksistaan sekä näkemyksiä aikakaudesta poliittisen musiikkiteatterin saralla. Metodina on käytetty teemahaastattelua.

Tutkimustyön perusteella voidaan todeta, että poliittisella musiikkiteatterilla on aina tendenssi, päämäärä ja agenda. Se on teos, jolla on yhteiskuntakriittinen sanoma ja -tarkastelutapa. Poliittista musiikkiteatteria ei ole olemassa ilman poliittista tekstiä tai näkökulmaa, sillä musiikissa itsessään ei ole olemassa poliittista sointua tai melodiaa.

Avainsanat: poliittinen teatteri, poliittinen musiikki, laululiike, 70 -luku, Lapualaisooppera, Agit Prop, Bertolt Brecht