Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa kirjallisia po-tilasohjeita ja niiden osuutta potilasohjauksessa sekä tuoda esille niiden puutteita poti-laan näkökulmasta. Aineisto koostui yhdeksästä alkuperäisestä tutkimuksesta. Tieto-haku suoritettiin Medic-, Melinda- ja CINAHL-tietokannoista, manuaalisesti Tutkiva hoitotyö- ja Hoitotiede-lehdistä sekä Turun yliopiston tutkimukset ja raportit -sarjasta. Löydetyt tutkimukset analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin mukaan.

Tulosten perustella kirjallisia potilasohjeita täytyisi parantaa ja päivittää säännöllisesti. Ohjeista tulee löytyä laatijan tunniste- ja yhteystiedot. Ohjeen monipuolinen sisältö vastaa erilaisiin tarpeisiin, selkeä kieliasu ja kuvien käyttö parantavat ymmärrettävyyt-tä. Kirjallisten ohjeiden suullinen läpikäyminen ohjaajan kanssa ehkäisee väärinkäsi-tyksiä sekä antaa mahdollisuuden kysymyksiin. Sähköinen muoto helpottaa ohjeen saatavuutta. Ohjeiden lähteenä käytetään tutkittua tietoa ja sitä sovelletaan perusteluis-sa.

Potilaslähtöisessä ohjauksessa keskustellaan tasa-arvoisesti huomioimalla yksilöllisyys ja tunteet kokonaisvaltaisesti. Sopivien ohjausmenetelmien avulla saavutetaan potilaan kanssa asetetut tavoitteet. Ohjauksen vaikuttavuutta arvioidaan koko hoitoprosessin ajan. Suunnitelmallisuus, tieto potilaan tarpeista ja sopivan ohjausmenetelmän valinta yhdistyvät ammattitaitoisessa yksilöllisessä ohjauksessa. Laadukkaaseen ohjaukseen liittyvät luotettavuus, ymmärrettävyys sekä oikea-aikaisuus.

Laadullisen ohjauksen merkitys korostuu yhä enemmän kaikissa sairaanhoitoyksiköissä hoitoaikojen lyhentyessä sekä potilaiden ja heidän omaisten vaatimusten kasvaessa. Tässä opinnäytetyössä pohdittiin kirjallisten potilasohjeiden merkitystä osana muuta ohjausta potilaan ohjauksessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää näyttöön perustuvan potilasohjauksen kehittämisessä ja hoitoalan koulutuksessa.

The purpose of this thesis was to examine written instructions, their role in patient ed-ucation, and their possible shortages from the patient's point of view. The study was carried out as a literature review, and the data was made up of nine original studies. The data was retrieved through Medic, Melinda and CINAHL search engines as well as manually from Tutkiva hoitotyö and Hoitotiede magazines, and Turku University's studies and reports series. The selected studies were analyzed using qualitative content analysis. The results of this study suggest that written patient instructions should be improved on and updated regularly. The author's information should be clearly marked on the instructions. Diverse content in patient instructions meets different needs, and clear language and use of pictures improve comprehensibility. Going over the instructions verbally with a provider prevents misunderstandings and creates an opportunity for the patient to ask questions. Making the content available electronically improves ac-cessibility. Patient instructions and explanations should be written using evidence-based information. Patient-centered education occurs as an equal dialogue between the patient and the provider, in which the patient's feelings and individuality are taken into account holis-tically. The patient's goals are achievable through the use of proper education tech-niques. The effectiveness of patient education is evaluated during the entire care pro-cess. Proper planning, an understanding of the patient’s needs and proper counseling technique choice are integrated in skilled individualized patient education. Trustwor-thiness, comprehensibility and proper timing are all important aspects of quality patient education. The importance of quality patient education is increasingly emphasized in the field of nursing as durations of care decrease and patient and family demands increase. In this thesis the significance of written patient instructions as part of patient education was considered. The results of this study can be utilized in health care education as well as in developing evidence-based patient instructions.