Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa kirjallisia po-tilasohjeita ja niiden osuutta potilasohjauksessa sekä tuoda esille niiden puutteita poti-laan näkökulmasta. Aineisto koostui yhdeksästä alkuperäisestä tutkimuksesta. Tieto-haku suoritettiin Medic-, Melinda- ja CINAHL-tietokannoista, manuaalisesti Tutkiva hoitotyö- ja Hoitotiede-lehdistä sekä Turun yliopiston tutkimukset ja raportit -sarjasta. Löydetyt tutkimukset analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin mukaan.

Tulosten perustella kirjallisia potilasohjeita täytyisi parantaa ja päivittää säännöllisesti. Ohjeista tulee löytyä laatijan tunniste- ja yhteystiedot. Ohjeen monipuolinen sisältö vastaa erilaisiin tarpeisiin, selkeä kieliasu ja kuvien käyttö parantavat ymmärrettävyyt-tä. Kirjallisten ohjeiden suullinen läpikäyminen ohjaajan kanssa ehkäisee väärinkäsi-tyksiä sekä antaa mahdollisuuden kysymyksiin. Sähköinen muoto helpottaa ohjeen saatavuutta. Ohjeiden lähteenä käytetään tutkittua tietoa ja sitä sovelletaan perusteluis-sa.

Potilaslähtöisessä ohjauksessa keskustellaan tasa-arvoisesti huomioimalla yksilöllisyys ja tunteet kokonaisvaltaisesti. Sopivien ohjausmenetelmien avulla saavutetaan potilaan kanssa asetetut tavoitteet. Ohjauksen vaikuttavuutta arvioidaan koko hoitoprosessin ajan. Suunnitelmallisuus, tieto potilaan tarpeista ja sopivan ohjausmenetelmän valinta yhdistyvät ammattitaitoisessa yksilöllisessä ohjauksessa. Laadukkaaseen ohjaukseen liittyvät luotettavuus, ymmärrettävyys sekä oikea-aikaisuus.

Laadullisen ohjauksen merkitys korostuu yhä enemmän kaikissa sairaanhoitoyksiköissä hoitoaikojen lyhentyessä sekä potilaiden ja heidän omaisten vaatimusten kasvaessa. Tässä opinnäytetyössä pohdittiin kirjallisten potilasohjeiden merkitystä osana muuta ohjausta potilaan ohjauksessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää näyttöön perustuvan potilasohjauksen kehittämisessä ja hoitoalan koulutuksessa.