Haku

ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKYSELYN ANALYSOINTI 2012

QR-koodi

ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖKYSELYN ANALYSOINTI 2012

Suomessa pelastustoimi koki suuren muutoksen vuoden 2004 alussa. Vanhasta kun-nallisesta pelastustoimen järjestelmästä siirryttiin suurempiin kokonaisuuksiin, aluepe-lastuslaitoksiin. Tällä haettiin etuja mitä kunnallisessa järjestelmässä ei ollut. Kalustoa pystyttiin uusimaan ja koko organisaatio muutettiin vastaamaan nykypäivää. Itä-Uudenmaan alueella tämä tarkoitti, että pelastustoimi muodostui kolmen vakituisen aseman ympärille. Keskuspaikkana on Porvoo ja sivuasemina Sipoo ja Loviisa. Muu alue koostuu Ruotsinpyhtään, Pukkilan, Askolan, Myrskylän ja Lapinjärven kunnista. Näissä kunnissa ei ole vakituista pelastustointa vaan se järjestetään sivutoimisten avul-la. Tarpeen vaatiessa vakituinen yksikkö hälytetään lähimmästä vakituisesta pelas-tusasemasta. Muutos oli suuri alueellisesti ja myös organisaatiollisesti. Asetti haasteita saada kolme asemaa toimimaan samalla tavoin. Lisäksi uuden järjestelmän etuna oli miehistön siirto asemilta toisille miehistövajauksen sattuessa. Uusi järjestelmä otettiin henkilökunnan toimesta hyvin vastaan. Varsinkin Porvoossa muutos koettiin hyväksi ja uuden pe-lastusaseman valmistuminen vuoden 2004 huhtikuussa lisäsi hyvinvointia. Suurimmat vaikeudet koettiin olevan tasapuolisessa kohtelussa ja työilmapiirissä. Tähän ei valitettavasti tietenkään pystytty heti alkuun puuttumaan. Ongelmat vaan kasvoivat kasvamistaan ja henkilöstö alkoi oireilla huonon työilmapiirin takia.
Vuonna 2009 päätin tehdä asialle jotain konkreettista. Johtamisen erikoisammattitut-kinto vaati kehitystyön ja päätin tehdä kyselyn Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Tarkoituksena oli kartoittaa kyselyn avulla mitkä asiat olivat huonosti. Poimia selkeästi esiin nousevat kysymykset ja tehdä niille kehitysehdotukset. Kysely otettiin hyvin vastaan. Kyselylle toivottiin jatkuvuutta ja sellaiselle oli tarvetta. Tässä opinnäytteessä käsittelen vuoden 2009 ja 2012 kyselyn tuloksia. Vertaan niitä keskenään ja teen lo-puksi yhteenvedon. Tällä pyrin kartoittamaan todelliset kehityskohteet ja katson onko kokoamani työhyvinvointiryhmä onnistunut työssään. Työhyvinvointiryhmä koostuu sairaankuljettajien, palomiesten, ylipalomiesten, paloesimiesten, palomestareiden, toimistohenkilökunnan ja riskienhallinnan edustajista.

Tallennettuna: