Suomen rautatiehistoria on kokenut valtavan kehityksen sen yli 150-vuotisen taipaleen aikana. Rautatieasemat ovat nähneet ja kokeneet monenlaista elämää. Asemat ovat muuttuneet moneen otteeseen luokituksien ja asemien vilkastumisen tai hiljentymisen myötä. Niiden vaiheita ja historiaa on dokumentoitu melko hyvin. Asemakellojen kohtalo on toisenlainen, vaikka ne ovat erityisen tärkeitä aseman toiminnan kannalta. Kellomallit ovat muuttuneet ja kehittyneet Suomen rautatiehistorian aikana, mutta kaikki ovat yhä nähtävillä. Ikävä kyllä suurin osa vanhoista, alkuperäisistä asemakelloista on kadonnut, mikä tekee tästä opinnäytetyöstä erityisen tärkeän. Tutkimuksen tavoitteena on inventoida alkuperäisten, kolmikulmaisten asemakellojen määrää ja sijaintia Suomen nykyisellä rataverkolla. Inventointi tehdään valokuva-arkistomateriaalien sekä haastattelujen pohjalta. Tarkkaa kellojen hankintamäärää ei tällä tutkimuksella pystytä selvittämään, sillä tutkimustulos riippuu käytettävissä olevasta kuvamäärästä ja laadusta. Tulokseen vaikuttaa myös kellojen mahdollinen siirtäminen asemalta toiselle, asemaluokitusten muutosten vuoksi. Inventoinnin lisäksi tutkimuksessa käsitellään Suomen rautatiehistoriaa ja kellohistoriaa sekä eri asemakellomalleja. Inventoinnista saatu lopputulos on suuntaa-antavasta tiedostaan huolimatta erittäin dramaattinen. Nyt on aika nostaa maamme asemakellojen arvoa ja keskustella kuinka menetellään jatkossa kellojen säilyttämiseksi. Tämä tutkimus on ensiaskel mahdollisille jatkotutkimuksille.