Tämä raportti on nk. ”Feasibility”-tyyppinen selvitys Intermodaalikuljetuksista, joka on pääosin laadittu vuoden 2008 loppupuolella. Raportti valottaa peruskäsitteistöä ja kuljetuslogistiikkaa satamaympäristössä. Määritelmistä keskeisenä on kuvattu myös lähimerenkulun käsitettä ja sen merkitystä eurooppalaisessa kuljetuskonseptissa. Tämän selvityksen tavoitteena on toimia johdantona myöhemmin julkaistaville selvityksille, joissa pureudutaan tarkemmin erilaisiin yksittäisiin ongelmiin. Raportti on osa SAFGOF- (Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007–2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan) tutkimushanketta, jota toteutetaan vv. 2008–2011 pääosin EU:n rakennerahaston ja Kymenlaakson liiton taloudellisella tuella.

Intermodaalikuljetuksilla (intermodal transport) tarkoitetaan tavarankuljetusta, jossa kuljetettava tavara on koko kuljetuksen ajan samassa kuljetusyksikössä(suuryksikössä) ja kuljetukseen käytetään vähintään kahta eri kuljetustapaa. Yhdistetyt kuljetukset on yksi intermodaalisten kuljetusten muoto, jossa runkokuljetus tapahtuu rautateitse (laajemman määritelmän mukaan myös vesiteitse) ja siihen liittyy maanteitse tapahtuva liityntäkuljetus vähintään runkokuljetuksen toisessa päässä. Intermodaalisten kuljetusten etuina ovat nopeus, kuljetusvarmuus ja hyvä kuljetusten seurattavuus. Intermodaalisissa ketjuissa kuljetettavia tavaroita ovat mm. kappaletavarat (kulutus- ja investointitavarat) sekä yhä enemmän myös metsäteollisuuden tuotteet.

Toimintaympäristön muutokset lisäävät erityisesti intermodaalisten merikuljetusten ja lentorahtikuljetusten käyttöä. Näillä kuljetusjärjestelmillä voidaan parhaiten vastata taloudellisen kehityksen, logistiikan ja globalisoitumisen asettamiin uusiin haasteisiin, jotka edellyttävät kuljetuksilta yhä suurempaa nopeutta täsmällisyyttä ja kuljetusvarmuutta. Globaaleista haasteista nykyhetkeen esimerkkejä ovat mm.

- metsä ja puusektorin tuotantokapasiteetin ulosmarssi Suomesta ja sen mukana muuttuvat tarpeet kuljetuskentässä;

-Venäjän uudet puutullit ja niiden vaikutus kuljetusten suunnitteluun ja tarpeisiin;

-loppuvuodesta 2008 alkanut lama, ja sen vaikutukset esimerkiksi transitoliikenteeseen.

Häiriönhallinnalla on merkittävä vaikutus koko liikennejärjestelmän ja logistisen ketjun toimivuuteen. Tavoitteena on häiriöiden ehkäisy ja nopea hoitaminen sekä häiriöiden aiheuttamien haittojen vähentäminen. Satamatoiminnoissa tulee yhdistää meriliikenteen, terminaalitoimintojen (varastointi, purku ja lastaus) ja kuljetusten häiriönhallinnan keinot. Erillisiä selvityksiä aiheesta on olemassa, mutta sekä satamatoimintojen häiriön- että ajantasainen informaation hallinta edellyttävät lisäselvityksiä.