Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa hoitajien kokemuksia laadukkaan hoitotyön toteutumisesta Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan suljetuilla akuuteilla vastaanotto-osastoilla. Tarkoituksena oli havainnoida, miten suunnitelmallisuus, asiakaslähtöisyys, hallinnollinen johtaminen ja moniammatillinen yhteistyö tukevat laadukasta psykiatrista hoitotyötä. Lisäksi yhtenä arviointi kohteena on psykiatrista hoitotyötä ohjaavan lainsäädännön toteutuminen hoitotyössä.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisenä tutkimuksena anonyymisti Webpropol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin 97 henkilölle, joista vastasi 37. Vastaajat olivat koulutukseltaan sairaanhoitajia, mielenterveyshoitajia tai lähihoitajia. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi hoitotyön laatuun vaikuttavista tekijöistä työssä on hyödynnetty European Foundation for Quality järjestön kehittämää Excellence Model 2003-mallia.

Vastausten perusteella hoitotyön suunnitelmallisuudessa hoitojaksolle on määritelty selkeä tavoiteja jatkohoito on huomioitu. Kehitettävää on Käypä hoito -suositusten toteutumisessa ja potilaiden lääkehoitoon sitoutumisessa. Hoitohenkilökuntaa koetaan olevan liian vähän verrattuna potilaiden hoidon tarpeeseen. Hoitotyö on hyvin asiakaslähtöistä, sillä potilaan yksityisyyttä ja mielipidettä kunnioitetaan. Hallinnollisessa johtamisessa esimiehen toiminta tukee moniammatillista yhteistyötä ja kaikkia ammattiryhmiä hyödynnetään. Kehitettävää on tiedonkulussa ja moniammatillisen työryhmän työnjaossa. Psykiatriseen hoitotyöhön liittyvät lait tunnetaan hyvin ja rajoittamistoimenpiteet herättävät keskustelua ja niitä käytettäessä potilasta informoidaan. Yli viisi vuotta työskennelleet hoitajat olivat hieman tyytymättömämpiä pohtiessaan laadukkaan hoitotyön toteutumista.

Tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että psykiatrinen hoitotyö toteutuu pääosin hyvinkin laadukkaasti. Hallinnon ja esimiehen toiminta tukee laadukkaan hoitotyön toteutumista sekä resurssien käyttö on tehokasta. Potilaat ja omaiset ovat hoitoon tyytyväisiä. Mahdollisesti osastojen erilaisuus aiheuttaa hajontaa vastauksissa.

Jatkotutkimuksen lähtökohtana voisi olla hoitotyön laadun tutkiminen tarkemmin niin, että yksittäisiä tutkimusongelmia havainnoitaisiin perusteellisemmin, sillä tässä työssä ei saada monessakaan osa-alueessa tarkkoja vastauksia kehittämisen kohteista. Toinen jatkotutkimuksen aihe voisi olla opinnäytetyömme kaltaisen kyselyn toteuttaminen uudelleen kahden vuoden kuluttua, jolloin voitaisiin arvioida, onko hoidon laatu parantunut.