Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia rikosasioiden kirjallisen menettelyn käyttöönotolla on ollut käytännössä, ja kuinka hyvin sille asetetut tavoitteet on saavutettu. Kirjallinen menettely rikosasioissa otettiin käyttöön vuonna 2006, ja tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella tätä uudistusta käräjäoikeuden kannalta. Empiirinen tutkimus kohdistuu Oulun käräjäoikeuteen, joka on työn tilaaja. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan muutokseen johtaneita syitä, selvitetään rikosprosessia ja summaarisuutta rikosprosessissa sekä selostetaan kirjallisen menettelyn vaiheet ja käytön edellytykset. Työn tutkimusosa koostuu tilastollisista tuloksista ja henkilöhaastatteluista. Tarkastelemalla tiettyjen tunnuslukujen kehitystä pyrittiin selvittämään kirjallisen menettelyn mahdollisia vaikutuksia niihin. Keskeisimpiä tarkasteltavia tunnuslukuja olivat kirjallisella menettelyllä ratkaistujen rikosasioiden määrä ja sen vertaaminen kaikkien ratkaistujen rikosasioiden määrään sekä käsittelyajat ja niiden muutokset. Henkilöhaastattelujen avulla saatiin tietoa käytännön kokemuksista. Haastatteluihin osallistui kaksi käräjätuomaria ja kaksi käräjäsihteeriä. Henkilöhaastatteluja hyödynnettiin myös tilastotietojen tulkitsemisessa. Tutkimus osoitti, että kirjallisen menettelyn käyttöönotto on vähentänyt pääkäsittelyihin kuluvaa aikaa sekä pääkäsittelyjen peruuntumisia ja niihin kulunutta aikaa. Menettelyn ei kuitenkaan koettu vähentävän työn määrää, vaan päinvastoin lisänneen sitä lähinnä siksi, että rikosasioiden jako on muuttunut menettelyn myötä. Kirjallisella menettelyllä ratkaistujen asioiden määrästä voitiin päätellä, että menettely on otettu Oulun käräjäoikeudessa käyttöön tavoitteiden mukaisessa laajuudessa. Kirjallisen menettelyn ansiosta mahdollisesti koituneita säästöjä arvioitiin taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukujen kehitystä tarkkailemalla. Nämä luvut ovat hieman parantuneet ensimmäisenä kokonaisena vuotena, kun kirjallinen menettely on ollut käytössä. Tarkkoja arvioita säästöjen määrästä ei kuitenkaan niiden perusteella voi tehdä. Muutoksenhaun todettiin olleen vähäistä kirjallisen menettelyn jutuissa. Haastatteluissa tuli esille käytännössä koettuja hyviä ja huonoja puolia menettelystä.