Haku

Kansalaisopiston opiskelijoiden kokemuksia etäohjatusta liikunnasta

QR-koodi

Kansalaisopiston opiskelijoiden kokemuksia etäohjatusta liikunnasta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kansalaisopiston opiskelijoiden kokemuksia videovälitteisesti etäohjatusta liikunnasta, ja tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla toimeksiantaja voi kehittää etäohjattua liikuntaa. Työn toimeksiantajana toimi kajaanilainen kansalaisopisto Kaukametsän opisto, ja tutkimuksen kohteeksi rajattiin syksyllä 2020 etäohjattuun liikuntaan osallistuneet opiskelijat. Etäohjattua liikuntaa järjestettiin syksyllä 2020 verkkokursseina sekä korvaustunteina koronapandemian vuoksi peruuntuneiden lähiopetustuntien sijasta, minkä takia kohderyhmien tulokset käsiteltiin erikseen. Verkkokursseina järjestettiin Kehonhuolto, Yin-jooga, RVP (reisi-vatsa-pakara-jumppa) ja HIIT – High-intensity Interval Training. Korvaustunteina järjestettiin sekä lihas- ja kestävyyskuntoa kehittäviä tunteja että kehonhuoltotunteja. Etäohjattua liikuntaa opetti yhteensä 7 eri opettajaa.

Opinnäytetyö oli määrällinen, tutkimuksellinen työ, ja sen tietoperustana oli ryhmäliikuntaan ja liikuntateknologiaan liittyvä teoria, motivaation itsemääräämisteoria sekä aihetta koskevat aiemmat tutkimukset. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä joulukuussa 2020, ja siihen vastasi yhteensä 201 opiskelijaa. Aineistonkeruussa käytettiin kokonaisotantaa. Vastaajista 36 oli osallistunut etäohjatulle verkkokurssille, 133 etäohjatuille korvaustunneille ja 32 vastanneista ei ollut osallistunut lainkaan etäohjattuun liikuntaa. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä suoria jakaumia, keskiarvoja ja keskihajontaa.

Suurin osa etäohjattuun liikuntaan osallistuneista verkkokurssien (n=33) ja korvaustuntien opiskelijoista (n=105) osallistuisi etäohjattuun liikuntaan uudelleen ja suurin osa verkkokurssien (n=31) ja korvaustuntien opiskelijoista (n=97) oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että etäohjattu liikunta on mielekästä. Sekä verkkokurssien että korvaustuntien opiskelijat kokivat tärkeimmäksi tekijäksi innostavan ohjaajan. Molempien ryhmien tulokset osoittavat, että etäohjatussa liikunnassa on mahdollista kokea itsemääräämisteorian kannalta tärkeitä autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Suuri osa verkkokurssien opiskelijoista (n=25) ja lähes puolet korvaustuntien (n=61) opiskelijoista koki harjoittelevansa yhtä tehokkaasti kuin lähiopetuksessa tapahtuvassa liikunnassa. Suurin osa (n=31) verkkokurssien osallistujista oli naisia, ja tärkein liikuntaan motivoiva tekijä oli terveys. Tärkein syy etäohjatun liikunnan valitsemiselle oli osallistuminen kotoa. Kehitettäviksi seikoiksi nousi molemmissa ryhmissä tekniikkaan liittyvät tekijät, kuten parempi kuva, ääni ja yhteys. Opinnäytetyön tulokset tuottivat tietoa, jonka avulla toimeksiantaja voi kehittää tuottamaansa etäohjattua liikuntaa.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että videovälitteinen etäohjattu liikunta koetaan mielekkäänä, ja se voi olla toimiva liikuntamuoto. Ryhmäliikunnan teoria on sovellettavissa etäohjattuun liikuntaan, ja innostavan ohjaajan merkitys säilyy ja välittyy myös etäohjauksen keinoin. Opinnäytetyö perustui opiskelijoiden omiin kokemuksiin, ja se toteutettiin koronapandemian aikana, mikä tulee huomioida tuloksia ja johtopäätöksiä tarkastellessa. Jatkotutkimusaiheena olisi mielekästä tutkia etäohjatun liikunnan tehokkuutta liikuntateknologian avulla sekä kartoittaa eri kohderyhmien kuten terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kokemuksia etäohjatusta liikunnasta.

Tallennettuna: