Klassinen baletti on länsimaalaisen taidetanssin vanhin muoto, jossa korostuvat liikkeen kauneus ja keveys. Baletin tekniikan hallitseminen vaatii tanssijalta optimaalista motivaatiota ahkeraan harjoitteluun. Harjoittelumotivaatiota säätelevät sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Erityisesti opettajan toiminnalla on merkittävä vaikutus harjoituksissa vallitsevaan motivaatioilmastoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa 13 - 18-vuotiaiden tyttöjen klassisen baletin harjoittelumotivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Toimeksiantajan, Kainuun musiikkiopiston tanssiosaston Ballet Kaukametsän päämääränä on tukea tavoitteellisesti harjoittelevia nuoria tarjoamalla kehittymisen kannalta laadukasta tanssinopetusta. Tutkimustulosten avulla opetus voidaan suunnitella tanssijoiden yksilölliset tavoitteet ja toiveet huomioiden, jolloin sitoutuminen pitkäjänteiseen harjoitteluun on todennäköisempää.

Tutkimuksessa vastauksia etsittiin kolmeen kysymykseen: Mitkä eri tekijät motivoivat nuoria tyttöjä harrastamaan klassista balettia? Kuinka tanssinopettaja voi toiminnallaan edistää nuorten harjoittelumotivaatiota? Millaiseksi harjoitteluilmapiiri koetaan tällä hetkellä? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti ja aineisto kerättiin paperisen esseemuotoisen kyselylomakkeen avulla maaliskuussa 2020. Aineistonkeruulomake sisälsi kolme kysymystä harjoittelumotivaatioon liittyen, johon tutkittavat vastasivat vapaamuotoisesti. Tutkimukseen osallistui viisi Ballet Kaukametsän tanssioppilasta. Iältään vastaajat olivat 13 - 18-vuotiaita. Kerätyn aineiston tarkasteluun hyödynnettiin sisällönanalyysiä.

Tutkimuksesta selvisi, että vanhempien vaikutus lajivalintaan on ollut merkittävä. Lähipiirin tuki ja kannustus motivoivat harjoittelemaan ahkerasti ja lapsuuden monipuolinen liikuntaharrastus on antanut mahdollisuuden valita lajien joukosta kaikkein mieluisimman. Klassisen baletin erikoisuus, haastavuus ja esteettisyys viehättävät. Onnistumiset antavat positiivisia kokemuksia ja hyvä ryhmähenki lisää turvallisuuden tunnetta kannustaen harjoittelemaan sinnikkäästi. Opetustilojen käytännöllisyys sekä viihtyisyys luovat kehittymisen kannalta ihanteelliset olosuhteet. Tanssiminen koettiin myös tehokkaaksi stressin lieventäjäksi. Opettajan ja oppilaiden välinen yhteistyö korostui motivaation kannalta hyvin tärkeäksi eli yksilöllinen rakentava palaute on välttämätöntä, jotta harjoittelu olisi mielenkiintoista mahdollistaen taidoissa kehittymisen. Tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto, jossa huomioidaan oppilaan henkilökohtaiset tavoitteet ja taitotaso, lisää innokkuutta harjoittelua kohtaan.

Jatkotutkimusaiheiksi muodostuivat klassisen baletin aloittamiseen motivoivat tekijät myöhemmällä iällä, klassinen baletti muiden urheilulajien oheisharjoitteluna sekä poikien kiinnostus klassista balettia kohtaan.