Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen työntekijöiden havaintoja lasten välisestä syrjinnästä, sekä yksilön syrjäytymisestä päiväkodin vertaisryhmästä. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen, aineisto kerättiin pienen keskisuomalaisen kunnan kaikista kolmesta päiväkodista puolistrukturoidulla sähköisellä Microsoft Forms-kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin 36 työntekijälle, joista 18 vastasi. Aineisto analysoitiin aineistonlähtöisellä sisällönanalyysillä.

Syrjäytyminen on yhteiskunnallinen epäkohta. Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa lapsi voi kokea osallisuutta, oppimista ja turvallisia vertaissuhteita. Vuonna 2021 varhaiskasvatukseen osallistui noin 75 % suomalaisista lapsista, joten se tavoittaa suuren osan alle kouluikäisistä lapsista. Tämän vuoksi varhaiskasvatukseen panostaminen on tärkeää. Lisäksi aihe on ajankohtainen 1.6.2023 tulevan tasa-arvo lakimuutoksen vuoksi. Laki velvoittaa varhaiskasvatusyksiköitä laatimaan tasa-arvosuunnitelman ja toiminnallisen yhdenvertaissuunnitelman. Lakiuudistuksessa tarkennetaan häirintään ja syrjintään liittyviä velvoitteita.

Tuloksista ilmeni, että varhaiskasvatuksen työntekijät havaitsevat syrjäytymistä jo päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Tuloksista nousi esille erityisesti vapaan leikin aikana tapahtuvaa syrjäytymistä. Syrjäytymiseen vaikuttivat esimerkiksi lapsen luonne sekä sosiaaliset-, tunne- ja leikkitaidot. Lisäksi tuloksissa korostui aikuisen havainnoinnin ja läsnäolon merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä.