Osana pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelmaa on laadittu kansallinen ja poikkihallinnollinen mielenterveysstrategia vuosille 2020–2030, missä toteutetaan työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluita, eli IPS-toimintamallia. IPS-toimintamalli on näyttöön perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen muoto, jonka avulla edistetään mielenterveyshäiriöitä sairastavien sekä mielenterveyskuntoutujien työelämään paluuta, pääsyä sekä pysymistä. Tuetun työllistymisen menetelmien taustalla vaikuttaa työllistyvyyslähtöinen työkykykäsitys. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta, miten IPS-toimintamalli on koettu mielenterveysasiakkaiden ja työhönvalmentajien näkökulmasta sekä minkälaisia IPStoimintamallin toteuttamista edistäviä ja estäviä tekijöitä näkökulmista löytyy. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta IPS-toimintamallista, siihen liittyvästä käytännön työstä sekä kehityskohteista. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan työikäisiä, 18–65-vuotiaita aikuisia, jotka ovat mukana IPS-toimintamallissa sekä IPStoimintamallia toteuttavia työhönvalmentajia. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin systemaattisella tiedonhaulla ja lopulliseksi aineistoksi valikoitui seitsemän eri aineistoa. Kuusi aineistoa oli laadullisia tutkimuksia ja yksi oli määrällinen sekä laadullinen tutkimus. Aineisto analysoitiin kuvailevan sisällönanalyysin avulla. Tuloksissa todettiin, että mielenterveysasiakkaiden ja työhönvalmentajien näkökulmat sekä kokemukset IPS-toimintamallista olivat osittain keskenään linjassa sekä IPS-toimintamallin pääperiaatteiden ja laatukriteereiden mukaisia. Näkökulmista nousi esille toimintaympäristöön, toimintatapaan sekä eri tahojen välisiin yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä, joissa oli toimintamallia niin edistäviä kuin estäviä piirteitä.