Lahjakkuus mielletään positiiviseksi ja tavoiteltavaksi asiaksi, mutta sen tukemisesta ja vaalimisesta ei puhuta paljonkaan. Erityisesti lahjakkuuden tukemisesta varhaiskasvatuksessa ei ole Suomen valtamediassa ollut viime vuosina juurikaan puhetta, vaan huomion ovat vieneet muut erityistarpeet. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esiin lahjakkaiden ja poikkeuksellisen lahjakkaiden lasten tuen tarve sekä koota aiheesta olemassa olevaa tietoa yhdeksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda käsitys siitä, millaisin keinoin lahjakkuutta tunnistetaan ja tuetaan 0–5-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sähköiset tiedonhakukannat, joissa aineiston hakua suoritettiin, olivat Melinda, Finna.fi ja Eric. Tämän lisäksi tehtiin manuaalista hakua kirjojen ja artikkeleiden lähdeluetteloista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä seitsemän lähdettä, jotka analysoitiin teema-analyysia käyttäen. Tuloksista nousi esille, että varhaiskasvatuksessa 0–5-vuotiaiden lahjakkuuden tunnistamiseen on käytetty lahjakkuuden piirteistä ja ominaisuuksista koottuja listauksia sekä erilaisia arviointitapoja ja -testejä. 0–5-vuotiaiden lahjakkuuden tukemisesta varhaiskasvatuksessa tulokset osoittivat merkittäviksi tekijöiksi kasvatussuunnitelman eriyttämisen, lapsen kasvu- ja toimintaympäristön sekä aikuisten kasvatusmetodit. Tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksessa on käytettävissä laajasti eri tapoja ja menetelmiä sekä tunnnistaa että tukea 0–5-vuotiaiden lahjakkuutta. Aikuisilla on suuri vastuu lapsen lahjakkuuden kehittymisessä. Tärkeintä 0–5-vuotiaiden lahjakkuuden tukemisessa on opettaa lapsille asenteita, tapoja ja keinoja, joilla he voivat myöhemmällä iällään kehittää lahjakkuuttaan. Tarkkaluontoinen diagnoosi on toissijaista, sillä 0–5-vuotiaat lapset ovat vasta elämänsä alussa.