Suomessa on jo useita vuosia järjestetty lied- ja kamarimusiikkikilpailuja lupaavien muusikoiden esiin tuomiseksi ja kamarimusiikin eri lajien arvostuksen ja näkyvyyden nostamiseksi. Yhteismusisointiin kannustaminen on nähty tärkeänä ja syystäkin, sillä kamarimusiikin ja liedin opiskelulla on merkittäviä vaikutuksia soittajien musiikilliseen kehitykseen, vuorovaikutustaitoihin, motivaatioon sekä yleiseen musiikin hahmottamiseen ja ymmärtämiseen.

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, minkälaisia lied- ja kamarimusiikkikilpailuja Suomessa on järjestetty ja millainen vaikutus niillä on soitonopetukseen ja -opiskeluun. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, miten lied- ja kamarimusiikkikilpailuihin valmistautuminen ja osallistuminen eroavat soolokilpailuista.

Kirjallisuuskatsauksen muodossa toteutetun tutkimuksen aineistona käytettiin alan kirjallisuutta, artikkeleita, kilpailujen virallisia verkkosivustoja ja käsiohjelmia sekä asiantuntijalausuntoja. Asiantuntijoina oli kaksi kokenutta pianistia ja pedagogia, jotka ovat tehneet ja ohjanneet paljon kamarimusiikkia ja liediä.

Aineistosta selvisi, että lied- ja kamarimusiikkikilpailut kannustavat soittajia tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn, ohjelmistotuntemuksen laajentamiseen ja konsertointiin. Muusikot oppivat harjoittelemaan tehokkaasti, esiintymään ja rakentamaan toimivia konserttiohjelmia. Lied- tai kamarimusiikkikilpailuun valmistautuessa on mukana suurempi taustajoukko kuin soolokilpailuissa. Kilpailuissa tärkeimpänä arvioinnin kohteena ovat teknisten ja musiikillisten taitojen lisäksi kamarimusiikkikokoonpanon tai -parin välinen yhteistyö ja vuorovaikutus, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä muusikon taitoja työelämässä.