Suorien vatsalihasten erkauma (DRA), tarkoittaa tilaa, jossa m. rectus abdominiksen osat erkaantuvat lateraalisesti ja niiden välissä oleva jännesauma, linea alba (LA) venyy. DRA esiintyy tyypillisesti raskauden viimeisellä kolmanneksella ja sen luonnollinen palautuminen tapahtuu yleensä 8 viikon kuluessa synnytyksestä. Erkauman hoitona käytetään terapeuttista harjoittelua, mikäli DRA:n palautuminen ja keskivartalon kontrolli ei palaudu normaalisti.

Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta raskausajan aiheuttamasta suorien vatsalihasten erkaumasta fysioterapian käyttöön. Tavoitteena oli kuvata, millaisia harjoitusmenetelmiä on käytetty suorien vatsalihasten erkauman fysioterapiassa sekä millaisia tuloksia terapeuttisella harjoittelulla on saatu. Aineistonhaku tehtiin seuraaviin tietokantoihin: Academic search elite, Medline, Cinahl, PubMed, Pedro ja Cochrane Library. Lisäksi tehtiin manuaalinen haku Journal of Women’s Health Physical Therapy sivustolta sekä Ruotsin naprapaattiliiton hyväksymän koulutuksen aineistosta. Sisäänottokriteerien perusteella valittiin 6 vertaisarvioitua tutkimusta.

Kaksi tutkimusta käynnistettiin raskauden aikana ja neljä raskauden jälkeen. Jokaisessa tutkimuksessa harjoitusmenetelmänä tai sen osana oli vatsalihas-, lantionpohja- tai TrA (m. transversus abdominis) harjoittelu. Näiden lisäksi käytettiin NMES esiaktivointia, palleahengitystä, huivisidontaa, kinesioteippausta sekä yleistä liikuntaharjoittelua. Kaikissa tutkimuksissa mitattiin suorien vatsalihasten väli ja siihen tapahtuva muutos. Yhdessä tutkimuksessa huomioitiin myös linea alban tensiossa tapahtuva muutos.

Saaduilla tuloksilla oli viitteitä siitä, että terapeuttisella harjoittelulla olisi vaikutusta suorien vatsalihasten erkaumaan. Käytetyt interventiot olivat kuitenkin sisällöltään erilaisia ja ohjausta toteutettiin monilla eri tavoilla, joka vaikeutti tutkimusten keskinäistä vertailua. Koska DRA:n määrittämiseksi ei ole yhteneviä mittaustapoja ja harjoitusmenetelmiä, suorien vatsalihasten erkauman tutkimusta tarvitaan jatkossa lisää.