Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluissa nuorten vaikeiksi kokemia asioita ottaa puheeksi. Tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat nuorten mielestä vaikuttavat luotettavaan dialogiin nuorisotyöntekijöiden kanssa. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla Webropol-kyselyllä nuorilta Huhtasuon, Korpilahden, Kuokkalan ja Palokan nuorisotiloilla, sekä Kuokkalan koululla ja etsivässä nuorisotyössä. Tuloksia voidaan hyödyntää nuorisopalveluiden koulutus- ja kehitystarpeisiin.

Kyselyn tuloksia arvioitiin tarkastelemalla jakaumia, ja pohdinnassa niitä käsiteltiin teorialähtöisesti. Kyselyyn vastasi yhteensä 76 nuorta. Nuoret kokivat parisuhteeseen liittyvät asiat, etenkin seksin, vaikeina puheenaiheina. Iso osa nuorista ei osannut ottaa kaikkiin kysymyksiin kantaa, ja tämän myötä ”en tiedä” vastauksia tuli paljon, etenkin Kuokkalan koululta, sillä he eivät kokeneet olleensa nuorisotyöntekijän kanssa paljoa tekemisissä. Syyksi siihen, ettei vaikeista asioista voi puhua, koettiin eniten se, ettei nuorisotyöntekijä tunne nuorta. Rauhallisen tilan koettiin olevan helpottavin tekijä vaikeiden asioiden puheeksiottoon. Tytöt olivat selkeästi avoimempia ja valitsivat enemmän vastausvaihtoehtoja kuin pojat. Yli puolet pojista vastasi, ettei heillä ole tarvetta puhua nuorisotyöntekijän kanssa. Etsivästä työstä ei tavoitettu yhtään nuorta vastaamaan kyselyyn.

Puheeksioton tärkeys on koettu nuorisotyön kentällä joiltain osin keskustelua herättävänä aiheena. Avoin ja toimiva dialogi osana kokonaisvaltaista vuorovaikutusta ovat edellytyksenä nuoren autetuksi ja kuulluksi tulemiselle. Tutkimuksessa tuli ilmi, että luultavasti vaikka nuori ei puhuisi nuorisotyöntekijän kanssa henkilökohtaisista asioistaan, on hänellä joku muu turvallinen henkilö elämässään, kenelle puhua.