Opinnäytetyö käsittelee tuntiperusteisessa työsuhteessa toimivien tulkkien työtyytyväisyyttä ja työtyytyväisyyden eroja tuntipalkkaisten ja kuukausipalkkaisten yrityksissä, työtyytyväisyyden muodostumista sekä mahdollisia työtyytyväisyyden parannuskeinoja. Kaikki tuntityöntekijät työskentelevät kymmenen tai yli kymmenen tulkin yrityksissä työntekijän asemassa Kansaneläkelaitoksen viidellä toimialueella.

Työn alussa määritellään viittomakielentulkin työn puitteita ja tuntityön piirteitä. Tietoperustassa käsitellään työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä, jonka ydinkäsitteet ovat työmotivaatio ja työnimu sekä tarveteorioita ja työn muotoilun ja kokonaispalkitsemisen mallia. Kyselytutkimuksen toteutin sähköisesti Webropol – ohjelmalla käyttäen pääasiallisesti kvantitatiivista menetelmää, jossa oli kvalitatiivisia piirteitä avoimien kysymysten muodossa.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta yrityksissä tuntiperusteisesti toimivien tulkkien työtyytyväisyyden olevan hyvä. Työtyytyväisyys oli hieman parempi niillä tulkeilla, jotka työskentelivät yrityksessä, jossa kaikilla tulkeilla oli samanlainen tuntiperusteinen työsuhde sekä yhtäläinen palkkaus ja edut. Tuntipalkkaisten työtyytyväisyyteen vaikuttivat erityisesti mahdollisuus tehdä työtä yrityksessä, jossa oli tukea antava esimies ja työtoverit. Työkokemuksen myötä syntynyt ammattitaito toi varmuutta ja sujuvuutta tulkkaukseen sekä asiakkaiden kohtaamiseen, jolloin on mahdollista kokea työn imua. Itse työ koettiin pääasiallisesti merkitykselliseksi ja monipuoliseksi. Tuntiperusteinen työsuhde toi joustavuutta työjärjestelyihin ja vaikutusmahdollisuuksia työn sisältöön, työaikaan sekä työn ja palkan määrään.

Yritykset voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia ja pohtia yhdessä työtyytyväisyyden teemaa. Tyytyväisyyttä voi lisätä muun muassa turvaamalla tulkin vaikutusmahdollisuuksien lisäksi osallistumis-, ja kehittymismahdollisuuksia. Kun työskennellään hajautetusti ja asiakkaan tiloissa, niin tulkin mahdollisuudet osallistua työyhteisöä tukeviin ja ammattitaitoa kehittäviin toimintoihin korostuvat. Yrityksissä voidaan pohtia, mitkä arkiset keinot lisäävät yhteisöllisyyden kokemusta ja työyhteisöön sitoutumista.

Jatkotutkimus voisi käsitellä sitä, miten yritykset voisivat hyödyntää tulkkien hankkiman työkokemuksen ja hiljaisen tiedon yrityksissään ja laajemminkin viittomakielen tulkkauksen toimialalla. Ja miten ikääntyvä tulkki nähdään yrityksen voimavarana ja miten työ tulisi hänen kohdalla mielekkäällä tavalla järjestää?