Yhteiskunta ja ympäristö tuotteineen ja palveluineen ovat saavutettavia silloin, kun ne on suunniteltu soveltumaan monenlaisille käyttäjäryhmille ottamalla niiden tarpeet laaja-alaisesti huomioon. Saavutettavuus tukee osallistumista ja osallisuutta kaikilla elämän osa-alueilla. Perustuslakiin kirjattu oikeus kielelliseen tasavertaisuuteen on merkittävä osa osallisuuden rakentumista.

Opinnäytetyössä tarkasteltiin erityisryhmille suunnattuihin yhteiskunnallisiin palveluihin liittyviä tiedotus- ja kehittämistilanteita. Työssä etsittiin vastausta kysymykseen: Minkälaisilla toimintamalleilla ja työskentelymetodeilla voidaan päästä lopputulokseen, joka palvelee laajasti käyttäjäryhmiä ja lisää heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan? Aihetta tarkasteltiin kahden eri kehittämistehtävän kautta, jotka mahdollistivat aiheen tarkastelun eri näkökulmista ja eri mittakaavoissa. Kummassakin kehittämistehtävässä käytettiin osallistavia työskentelytapoja koko prosessin ajan palveluiden kehittämisen tietopohjan laajentamiseksi ja asiakaslähtöisen palvelun tuottamiseksi.

Johanna Eskelisen Vantaan Kuurot ry:lle toteuttamassa kehittämistehtävässä tarkasteltiin pitkälle vietyä tiedonvälityksen ketjua, jossa liikuttiin valtaväestön ja kielivähemmistön välisen kieli- ja kulttuurirajan yli molempiin suuntiin ja tarkasteltiin tiedottamisen rakennetta ja kuurojen viittomakielisten tiedonsaantia omalla äidinkielellään. Tavoitteena oli tuoda esille vuorovaikutteisesta tiedonvälityksestä saatava hyöty ja osallisuuden lisääntyminen. Kehittämistehtävä toteutettiin toimintatutkimuksena. Toiminnallinen osuus sisälsi asiantuntijaluennon, ryhmähaastattelun, artikkelin kirjoittamisen ammattilehteen, että kirjoituksen tulkkaamisen viittomakielelle. Kehittämistehtävään osallistettiin sekä viittomakielisiä, että terveydenhuollon edustaja. Työn produktina syntyi vuorovaikutteisen tiedottamisen malli.

Sari Kivimäen Kehitysvammaliitolle toteuttamassa kehittämistehtävässä tutkittiin viittomakuvia välineenä, jolla voidaan tukea valtaväestölle harvinaisen ja totutusta poikkeavan kommunikaation tukimuodon oppimista. Kehittämistehtävä toteutettiin muotoilun tutkimuksen toimintamallin avulla, ja sen toteutukseen osallistettiin asiantuntijoina sekä viittomakommunikaatiota opettavia viittomakielen ja puhevammaisten tulkkeja, että äidinkieleltään viittomakielisiä henkilöitä. Työprosessin aikana määriteltiin viittomakuvan rooli osana viittomakommunikaation opetusta ja opiskelua, tuotiin esille niiden laaja käyttäjäkunta ja määriteltiin kyselytutkimusten tulosten perusteella selkeän viittomakuvan ominaispiirteet. Kehittämistehtävän produktina syntyi 33 viittomakuvan sarja, joka tullaan sijoittamaan osaksi Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalvelun avointa verkkokuvapankkia.

Ympäristöä muuttamalla voidaan parantaa yhteiskunnallista osallisuutta. Osallisuus ja laadukkaat palvelut eivät rakennu vain yksittäisiä asioita tai palveluja muokkaamalla, vaan tarkastelemalla niitä jo kehittämisvaiheessa laaja-alaisesti ja mahdollistamalla kaikkien osapuolten osallistuminen ja kuulluksi tuleminen heti alkuvaiheesta lähtien. Toimivia yhdessä kehittämisen toimintamalleja löytyy esimerkiksi palvelumuotoilun kentältä. Tuotteiden ja palvelujen käyttäjäryhmien syvä ymmärtäminen ja heidän osallistamisensa kehittämiseen ohjaa kehittäjiä käyttämään taitojaan, tietojaan ja materiaalisia resurssejaan tavoilla, jotka ylläpitävät yhteiskunnan sosiaalisesti kestävää kehitystä.