Tutkimuksen tavoite oli selvittää suomalaisten mehiläistarhaajien tarjoaman pölytyspalvelun käyttöä, tarvetta ja tarjontaa hedelmiä ja marjoja viljelevillä suomalaisilla tiloilla sekä sitä kuinka paljon viljelijät tietävät hyönteispölytyksen vaikutuksesta sadontuotantoon.

Työn tilaajan Suomen Mehiläishoitajain liiton tavoitteena on kehittää pölytyspalvelun tunnettuutta ja käyttöä suomalaisten ammattiviljelijöiden keskuudessa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla viljelijöitä puhelimitse.

Tutkimuksen tuloksina saatiin tietää että hyönteispölytys vaikutti sadontuotantoon hedelmänviljelijöiden mielestä enemmän kuin marjanviljelijöiden mielestä. Aiempien pölytystutkimusten perusteella tämä pitää paikkansa. Eniten hyönteispölytyksen koettiin vaikuttavan sadon määrään. Pölyttäjähyönteisiä (mehiläisiä ja kimalaisia) oli käytössä 70 %:lla viljelijöistä. Mehiläisiä oli käyttöönsä saanut 54 % niitä tarvinneista. Pölytyspalvelusta mehiläistarhaajien tarjoamana palveluna oli tietoisia 65 % viljelijöistä ja siitä oli valmis maksamaan 58 % viljelijöistä. Mehiläistarhaajat olivat tarjonneet pölytyspalvelua 14 %:lle viljelijöistä.

Tärkeimmät esteet pölytyspalvelun käyttöönotolle olivat huono saatavuus ja olematon tarjonta. Lisäksi mehiläistarhaajan työn hinnoittelun esteenä toimii useasti mehiläistarhaajan ja viljelijän välinen vakiintunut tilanne, jossa tarhaajan mehiläispesät sijaitsevat pysyvästi viljelijän tilalla, viljelijä saa pölytyshyödyn ja tarhaaja pesistään hunajasadon sekä viljelijältä luontaistuotteita.

Hunajaa hyvin tuottavat mehiläisyhdyskunnat eivät ole yhtä tehokkaita pölyttäjiä kuin erityisesti pölytystä varten mitoitetut. Viljelijät tarvitsevat lisää tietoa siitä mistä he oikein maksavat pölytyspalvelusta maksaessaan.