Työn tilaajana toimi HAMK. Tavoitteena oli kirjallisuutta vertailemalla syventyä riistametsänhoitoon ja tutustua metson ominaispiirteisiin lajina sekä syventyä tekijöihin, jotka vaikuttavat oleellisesti lajin selviytymiseen talousmetsissä. Eri aineistoja vertailemalla perehdyttiin toimintapoihin, joita hyödyntämällä metsätaloudessa voidaan huomioida metsokantaa sekä parantaa ympäristön edellytyksiä metsoja ja niiden lisääntymistä varten. Työn keskeisenä näkökulmana oli pohtia olisiko metsojen elinvoimaisuuden kannalta oleellisempaa keskittyä soidinalueiden yksityiskohtaiseen ja suunnitelmalliseen hoitoon, vai olisiko tehokkaampaa ottaa metson elinolosuhteita yleisesti tukevat toimenpiteet osaksi jokapäiväistä metsätaloutta. Opinnäytetyössä tehtiin ensin katsaus tietoperustaan, eli metsoon lajina, sen elintapoihin ja elinympäristöihin sekä tutkittuun tietoon hyviksi todetuista metsänhoidollisista toimintatavoista metson elinympäristössä sekä yleisesti riistametsänhoidossa. Tietoperustan jälkeen selvitettiin mitkä ovat oleellisimmat metsänhoidolliset toimenpiteet metson selviämisen kannalta ja lisäksi vertailtiin onko tehokkaampaa kohdistaa hoitotoimenpiteet soitimiin vai yleisesti metson elinympäristön parantamiseen. Keskeisimpänä päätelmänä opinnäytetyössä havaittiin, että käytännöllisyyden kannalta yksittäisen metsänomistajan on huomattavasti helpompaa huomioida metso omissa metsissään vaalimalla siellä pieniä, metson elinympäristöön suotuisasti vaikuttavia tekijöitä. Mikäli resurssit olisivat riittävät ja Suomen keskimääräinen metsätilakoko suurempi, olisi soidinten suojelu kannattavampaa. Kuitenkin yleisesti metson elinalueita huomioimalla tulee samalla huomioitua soidinalueet siinä missä poikasalueet. Opinnäytetyön jatkotutkimuksena voisi kartoittaa esimerkiksi toimivia tapoja huomoida metson soitimet yksityismetsien alueilla.