Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia yksinhuoltajavanhemmille suunnatusta vertaistukiryhmästä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa vertaistukitoiminnan kehittämiseksi Forssassa toimivalle kolmannen sektorin yhdistykselle.

Tutkimusmenetelmä opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin keväällä 2011 ryhmähaastattelemalla vertaistukiryhmään osallistuneita vanhempia. Kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että yksinhuoltajavanhemmat hakeutuivat vertaistukiryhmään tavatakseen samassa elämäntilanteessa olevia aikuisia ja saadakseen vaihtelua arkeen. Toimivan vertaistukiryhmän edellytyksiksi nousivat hyvä ryhmädynamiikka ja ohjaajan ammattitaito. Tulosten mukaan vanhemmat kokivat vertaistukiryhmän toimintaa edistäviksi tekijöiksi toisia kunnioittavan vuorovaikutuksen sekä kokemusten jakamisen kautta saadun emotionaalisen tuen. Lisäksi hyvän organisoinnin ja ulkopuolisten asiantuntijoiden tuoman tiedon koettiin edistävän ryhmän toimintaa. Vertaistukiryhmän toimintaa estivät vanhempien mielestä arjen hektisyyden tuomat haasteet sekä toiminnan vapaamuotoisuus.

Vanhemmat kehittäisivät vertaistukiryhmän toimintaa selkeyttämällä tapaamisten sisällöistä ja menetelmistä tiedottamista. Vanhemmat kokivat ohjaajan roolin merkittäväksi ja ryhmän jatkuvuuden turvaamiseksi vanhemmat ehdottivat kahta ohjaajaa. Vanhemmat toivoivat tapaamisiin enemmän toiminnallisuutta sekä ryhmän jäsenten tiiviimpää yhdessäoloa.

Opinnäytetyön tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia vertaistuen tärkeydestä yksinhuoltajavanhemmille. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä vertaistukitoimintaa.