Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata minkälaista tilanteen muutoksesta kertovaa tietoa voidaan saada näkyviin sähköisellä Kompassi-tilannearviotyökalulla, kun verrataan työllisyyspalveluiden asiakkaan ensimmäistä ja toista tilannearviota. Lisäksi työssä selvitettiin, mitä Kompassista saatu asiakkaan tilanteesta kertova tieto merkitsee työllisyyspalveluiden työntekijälle. Opinnäytetyön tilaaja oli Hämeenlinnan Kaupungin strategia- ja kehittämispalvelut.

Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen, ja sen tietoperustana olivat ohjaustyön teoriat Kompassi-menetelmän taustalla ja menetelmän esittely. Lisäksi käsiteltiin sosiaalialan asemaa ja tehtävää yhteiskunnan digitalisoitumiskehityksessä ja avattiin käsitteitä kuten pitkäaikaistyöttömyys, osatyökykyisyys ja työllistyvyys. Tutkimusaineistona oli ensinnäkin Kompassista tuotettu data, jota tutkittiin tilastollisin menetelmin. Toiseksi työllisyyspalveluiden työntekijöille esitettyihin kysymyksiin saatuja kirjallisia vastauksia tarkasteltiin laadullisella sisällön analyysillä.

Opinnäytetyössä tilastollinen aineisto jäi hyvin pieneksi, ja siten tulosten tulkintaan oli suhtauduttava varauksella. Kiinnostavaa oli pohtia, mitä samat tulokset isommalla aineistolla voisivat tarkoittaa ja miten tietoa voisi hyödyntää kunnan palveluiden kehittämisessä. Työntekijöiden vastauksissa ilmenivät keskeisinä teemoina asiakaslähtöisyys ja dialogisuus. Yhtäläisyys ohjaustyön teorioiden tärkeimpinä pitämiin teemoihin oli selvä. Johtopäätös on, että ohjauksen ote työllisyyspalveluissa on pitkälti sen kaltaista kuin Kompassin taustalla olevissa ohjaustyön teorioissa pidetään hyvänä ohjauksena. Siten työllisyyspalveluissa on hyvät edellytykset käyttää Kompassia menetelmänä ja työkaluna edistämään palvelun toimivuutta.