Järjestökysely Kyselyyn osallistuneet järjestöt olivat yleisesti ottaen hyvin pieniä. Usealla järjestöllä (40 %) ei ollut yhtäkään työntekijää, vaan toimintaa pyöritettiin vapaaehtoisvoimin. Järjestöjen toiminta-alue keskittyi hyvin paikallisesti. Selkeä enemmistö järjestöistä koki lähimmäksi toimialakseen tai klusterikseen luovien alojen klusterin. Liikevaihto oli keskimäärin hyvin pientä, ja selkeän enemmistön liikevaihto oli alle 50 000 euroa vuodessa. Lähes kaikki järjestöt (80 %) ilmoittivat haluavansa kasvattaa toimintaansa, mutta arvioivat siitä huolimatta liiketoimintansa kehittymistä hyvin varovaisesti.

Kasvuun vaikuttavia tekijöitä olivat vastanneilla järjestöillä investoinnit, henkilöstön osaaminen, toiminnan suuntaaminen, yhteistyö- ja yhdistymiskuviot sekä uudet tuotteet ja palvelut. Kasvua rajoittavia tekijöitä oli vastanneilla useita. Suurimpia tekijöitä olivat eläkeratkaisut, tarjouspyyntöjen laatumääritykset, palvelujen/tuotteiden laatu, hinnoitteluosaaminen, ammattiosaaminen ja tuotteistamisen vähyys. Myös henkilökunnan motivaation ja ammattitaidon sekä asiakkaiden ennakkoluulojen koettiin rajoittavan kasvua. Vastaajien tuen tarve oli kaikkein eniten liiketoiminnan kehittämisessä. Myös yhteistyön kehittäminen ja lisääminen koettiin hyvin tarpeelliseksi. Lisäksi rahoitusneuvonta ja palvelujen kehittämistyö oli vastaajien mielestä tarpeen.

Kuntien ostoaiekysely Kuntien ostoaikeita kartoittavassa kyselyssä selvisi,että kunnat ovat pikemminkin lisäämässä kuin vähentämässä palveluostojaan. Asiantuntijapalvelut ja hyvinvointiala olivat yksittäisten palvelujen lukumäärässä mitattuna kaikkein suurimpia. Luovien alojen palveluostot olivat rahallisesti kaikkein pienimpiä, ja 60 % (kolme) vastaajista koki määrän myös suhteellisesti 21 vähäiseksi.

Asiantuntijapalvelujen ostot olivat vastaajien mielestä selvästi vähäisiä, jopa 80 % (neljä) vastaajista arvioi asiantuntijapalvelujen ostojen määrän vähäiseksi. Rahallisesti kaikkein suurimpia määriä käytettiin hyvinvointialaan ja kaikkein pienimpiä määriä luoviin aloihin. Asumiseen ja asiantuntijapalveluihin käytettiin vastauksien perusteella keskimääräisiä summia.

Yleisesti ottaen vastaajien arviot käytetyistä euroista eri toimialaryhmille olivat kuitenkin kuntien kokovaihteluiden takia hyvin hajanaisia: arvioidut määrät vaihtelivat muutaman tuhannen ja 18 miljoonan euron välillä. Suurin potentiaali löytynee kuitenkin KIBS-yrityksille. Tämänhetkinen ostojen määräasiantuntijapalveluissa on keskimääräinen, mutta 80 % (neljä)vastaajista koki määrän kuitenkin edelleen vähäiseksi. Toinen potentiaalinen toimialaryhmä oli luovat alat. Tällä hetkellä luovien alojen palveluihin käytetään kyselyn vastausten perusteella pieniä summia, mutta 60 % (kolme) vastaajista myös koki määrän vähäiseksi. Näin ollen potentiaalia ostopalvelujen kasvattamiseen on myös luovien alojen osalta.

Vastanneiden kuntien viesti palveluntarjoajille oli pääosin se, että tarjottavat palvelut ovat hyviä, mutta tarvitaan enemmän yhteistyötä ja uskoa omaan osaamiseen. Toisaalta pienempien kuntien osalta haasteena on sekin, ettei tarvittavia palveluntuottajia välttämättä löydykään omalta paikkakunnalta. Lisäksi yhtenä lähiajanhaasteena pienempien palveluntarjoajien osalta on se, miten vastata yhä suurempien hankintayksiköiden luomiin vaatimuksiin. Kun kunnat yhdistyvät tai vähintään yhdistävät hankintatoimintojaan, paikalliset yritykset eivät pysty vastaamaan tarjouspyyntöihin tai häviävät tarjouskilpailut vaikka pystyisivätkin vastaamaan niihin. Tämä on pk-yrittäjyyden kehittämisen kannalta hyvin ongelmallinen kehityssuunta, joka vaatii toimenpiteiteitä.