Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä seurataan järjestelmäasiantuntijan päivittäistä työskentelyä ICT-alan yrityksessä kahdeksan viikon ajan 4.9.–27.10.2023. Keskeisiä työtehtävät ovat tukipalvelu, ohjelmistokehityksen pienkehityksen hallinta ja koordinointi sekä dokumentointi. Viisi ammatillisen kehittymisen tavoitetta ovat ongelmanratkaisutietojen kehittäminen, työtehokkuuden ja ajankäytön hallinnan optimointi, pienkehityksen prosessin kehittäminen ja hyvien käytänteiden haltuun ottaminen, johdonmukaisen ja loppukäyttäjälähtöisen dokumentaation tuottaminen tehokkaasti sekä uuden työntekijän laadukas perehdyttäminen.

Ongelmanratkaisu on viisivaiheinen prosessi, joka sisältää seuraavat vaiheet: luokittelu, analysointi, suunnittelu, toteutus ja arviointi. Säännöllinen tauottaminen ja työskentely lyhyissä sprinteissä sekä erilaisten keskeytysten minimointi ovat konkreettisia toimenpiteitä työtehokkuuden optimoimiseksi. Ajankäytön hallinnassa voi soveltaa esimerkiksi ”suolakurkkupurkin teoriaa”, jonka tavoitteena on järjestää keskeisille tehtäville riittävästi aikaa, kun taas vähäpätöisemmät tehtävät ovat marginaalisessa roolissa päivän ajankäytössä. Pienkehityksen hallintaa voi sujuvoittaa jäsentämällä yksittäiset kehitystiketit johdonmukaisesti sekä pisteyttämällä priorisoitavia kehitystikettejä systemaattisesti painottamalla priorisointiin vaikuttavia tekijöitä. Dokumentaation tuottamiseen saa tehokkuutta hyödyntämällä olemassa olevia materiaaleja, ja loppukäyttäjälähtöisyyttä voi parantaa esimerkiksi katselmoimalla dokumentaatiota todellisilla loppukäyttäjillä. Uuden työntekijän perehdyttämisessä huolellisesti laadittu suunnitelma, käytännönläheinen lähestymistapa ja konkreettisten hyvien käytänteiden jakaminen ovat suositeltavia toimintatapoja.

Opinnäytetyön tulosten perusteella tekijä pyrkii ongelmanratkaisussa pilkkomaan ongelmaa pienempiin osiin ja tunnistamaan paremmin tilanteet, jolloin kannattaa kysyä apua muilta. Työtehokkuuden optimoinnissa jatketaan säännöllisen tauotuksen ja keskeytysten hallinnan harjoittelua. Ajankäytön hallinnassa päivän sisältö yritetään rakentaa tärkeimpien työtehtävien ehdoilla ja suorittaa toissijaiset tehtävät hallitusti ja tehokkaasti. Pienkehityksessä seuraavana tehtävänä on luoda systemaattinen kehitystikettien priorisointimalli opitun tietoperustan avulla. Dokumentaation tuottamisessa keskitytään jatkossa enemmän huolelliseen taustatyöhön ja kattavaan suunnitelmaan ennen varsinaisen dokumentoinnin aloittamista. Uuden työntekijän perehdyttämisessä jatketaan hyviä toimintamalleja ja annetaan työntekijälle tilaa omatoimiseen kehittymiseen.

Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö auttoi tekijää tunnistamaan nykyiset hyvät käytänteet ja havaitsemaan jatkokehitystä vaativat aihealueet ja toimintamallit. Opitun perusteella tekijä pystyy jatkamaan itsenäisesti ammatillista kehittymistä työelämässä ja keskittymään konkreettisiin kehityskohteisiin esimerkiksi työtehokkuuden ja ajankäytön hallinnan optimoinnissa.