Tässä opinnäytetyössä on selvitetty miten kansallinen sosiaalisen median markkinointi nähdään muilla kieli- ja kulttuurialueilla. Tutkimuksessa on kartoitettu itävaltalaisten ja suomalaisten suhtautumista panimoalan sosiaalisen median markkinointiin. Tutkimuksessa on selvitetty myös kuluttajien suhtautumista sosiaalisessa mediassa kohtaamaansa markkinointimateriaaliin. Tutkimus rajattiin koskemaan kahta panimoalan yritystä. Yritykset olivat itävaltalainen Gösser Brauerei ja suomalainen Olvi Oyj. Sosiaalisen median tutkimusaineistoa kerättiin Facebookista, YouTubesta sekä Twitteristä syksyllä 2013.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää ja vastausten kerääminen suoritettiin kyselytutkimuksena. Tutkimus suoritettiin kahden viikon ajanjaksona marras - joulukuun vaihteessa 2013. Vastaajat olivat ammattikorkeakouluopiskelijoita FH Joanneumista Itävallasta sekä Haaga-Heliasta Suomesta. Kyselyä jaettiin lisäksi tutki- muksen tekijän omissa sosiaalisen median piireissä, jotka koostuvat samojen koulujen entisistä ja nykyisistä oppilaista.

Markkinointi on kokenut edellisinä vuosikymmeninä suuren muutoksen. Tämän on saanut aikaiseksi sosiaalinen median tultua yhdeksi markkinointikanavaksi. Brändien jatkuva läsnäolo kohderyhmänsä elämässä on muuttanut ihmisten suhdetta niihin. Brändeistä on tullut osa ihmisten elämää ja ihmiset ovat osa tuotemerkin elinkaarta. Yrityksen tulee yhdistää web-strategiansa sosiaalisen median strategiaan ja aikaansaada yrityksen oma digitaalinen ekosysteemi. Tämä tarkoittaa kahden toiminnon johtamista samoilla tavoitteilla.

Vastaajien kansallisuus näkyy selvästi kyselyn vastauksista. Kulttuuriin liittyy perusajatuksia, jotka saman kansalaisuuden vastaajat jakavat. Näitä ovat esimerkiksi suomalaisten ajatus oluesta maskuliinisena juomana ja itävaltalaisten ajatus oluesta yhtenä peruselintarvikkeista. Vaikka 59 prosenttia vastaajista kertoi seuraavansa yrityksiä sosiaalisessa mediassa, vain harva halusi osoittaa sen jakamalla yrityksen viestiä eteenpäin.