Tämä opinnäytetyö on selvitys ruokamatkailun tutkimusartikkelien teemoista vuosilta 2015-2019. Selvitys tehdään kahdenkymmenen tutkimusartikkelin pohjalta laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Työn toimeksiantajana on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Hungry For Finland ruokamatkailuhanke.

Ruokamatkailu on laaja matkailun muoto, ja ruokamatkailukokemukset vaativat monia eri resursseja. Ruokamatkailun muotoja ovat esimerkiksi ruokafestivaalit ja tapahtumat, ravintolassa syöminen ja ruokamuseot. Ruokamatkailutuliaiset ovat myös osa ruokamatkailua, ja huomattava osa matkailijoista ostaa ruokatuotteita kotimaahan vietäväksi. Ruoka- ja juomamatkailun suosio on noussut sosiaalisen median käyttäjien kasvun sekä perinteisen median myötä. Juomamatkailu, jossa alkoholilliset juomat kuten viini ja olut, ovat suuressa osassa, on osa ruokamatkailua. Kestävä matkailu on yhä tärkeämpää modernille matkailijalle, ja tässä työssä sekä matkailualueen taloudellista ja kulttuurillista kestävyyttä kansainvälisten matkailijoiden muovatessa alueita sekä ympäristöllistä kestävyyttä.

Tutkimusartikkelit kerättiin Finnan kautta kansainvälisistä tietopankeista. Hakusanoina käytettiin eri variaatioita ruokamatkailusta englanniksi, kuten food/culinary/gastronomic tourism. Tourism-sanan tilalla käytettiin myös esimerkiksi sanoja study ja research. Artikkelit rajattiin vertaisarvioituihin, englanninkielisiksi ja tutkimuksen vaativalle ajanjaksolle 2015-2019. Teemoittelu tehtiin eri värisiä yliviivauskyniä käyttäen artikkeleihin ja löydetyt teemat kirjattiin Exceliin sekä tehtiin muistiinpanoja. Tämän jälkeen aineiston analysointi tehtiin muistiinpanojen ja Excelin perusteella. Tutkimus ja taustatyö toteutettiin 17.1.2020-29.5.2020 välisenä aikana.

Tuloksissa tuli eniten esille autenttisten ruokamatkailutuotteiden, kohteen mielikuvan ja sosiaalisten vaikutusten tärkeys. Autenttisuutta koettiin, kun tuotteet oli tuotettu perinteisillä tavoilla ja vieraat ainesosat sekä tarinat ruoista lisäsivät niiden autenttisuutta. Perinteisillä tavoilla tuotetut tuotteet koettiin terveellisenä, joka loi niille lisäarvoa. Kohteen ja sen ruoan mielikuvan koettiin vaikuttavan todennäköisyyteen matkustaa kohteeseen, ja ruoan todettiin olevan tärkeä osa markkinoinnilla luotavaa kohteen mielikuvaa. Matkustustodennäköisyyteen, kohteeseen palaamiseen ja mielikuvaan vaikuttivat myös sosiaaliset aspektit kuten internetistä ja tutuilta saatava tieto kohteesta sekä hyvät ruokamatkailukokemukset sekä motivaatio.

Matkailulla koettiin olevan positiivisia vaikutuksia kohteille, kuten vaikutus alueen talouteen ja kulttuurin ja yhteisön tukeminen. Kuitenkin kestävyyden kannalta huolia herätti ruoan muokkaus matkailijoita varten, sillä vaarana on kohteen perinteisen ruokakulttuurin kato. Kestävästi tuotettujen tuotteiden lisäarvo koettiin tärkeämmäksi kuin ympäristölliset elementit, jotka jäivät toissijaiseksi syyksi ostaa paikallisia tuotteita