Tässä opinnäytetyössä tutkitaan erään suomalaisen vientiyrityksen yhteiskuntavastuun olennaisimpia asioita sidosryhmien näkökulmasta sekä tarkastellaan sidosryhmien välisiä eroja tuloksissa. Tutkimuskysymykseen haetaan vastauksia sähköisen kyselyn avulla. Tämän lisäksi halutaan ymmärtää, miksi tuloksissa selvinneet asiat ovat toimeksiantajan yhteiskuntavastuun olennaisimpia asioita. Näitä selvitetään pienimuotoisten puhelinhaastatteluiden avulla.

Tutkimus tehtiin toimeksiantona eräälle valtion omistuksessa olevalle suomalaiselle vientiyritykselle, joka toimii pääosin Pohjoismaissa sekä Baltian maissa. Toimeksiantaja on muodostanut oman yhteiskuntavastuunsa ISO 26000- yhteiskuntavastuustandardin avulla, jonka pohjalta lähdetään selvittämään sidosryhmien näkökulmaa eri vastuullisuuskysymyksiin. Toimeksiantaja tahtoi pysyä opinnäytetyössä salaisena.

Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta viitekehyksestä sekä empiirisestä osasta. Viitekehyksessä keskitytään yhteiskuntavastuuseen sekä sidosryhmiin. Empiirisessä osuudessa käydään läpi tutkimusmenetelmät ja miten aineistoa ollaan tutkimukseen kerätty. Tämän jälkeen esitetään tutkimuksen tulokset ja analysoidaan niitä. Lopuksi pohditaan tutkimuksen luotettavuutta sekä sen onnistuneisuutta.

Sähköinen kyselylomake lähetettiin yhteensä 3712 toimeksiantajan tärkeimmille sidosryhmille. Tärkeimmät sidosryhmät jaettiin suomen- ja englanninkielisiin ulkoisiin sidosryhmiin sekä henkilöstöön. Vastausprosentti oli kokonaisuudessaan 11,1%. Puhelinhaastattelu toteutettiin kuudelle eri ammattia edustavalle sidosryhmälle.

Tutkimuksen tulosten perusteella olennaisimpia asioita toimeksiantajan yhteiskuntavastuussa sidosryhmien näkökulmasta ovat korruption vastaiset toimenpiteet, sidosryhmien oikeus tieto- ja yksityissuojaan sekä henkilöstön hyvinvointi ja työehtosopimusten mukaisesti toimiminen. Myös markkinoinnin avoimuus, selkeät ja kohtuulliset sopimukset sekä kierrätys koettiin tärkeinä toimeksiantajan toiminnassa. Haastattelujen perusteella sidosryhmät pitävät tärkeinä ympäristöasioita, oikeudenmukaisia toimintatapoja sekä korruption vastaisia toimia. Myös työelämän käytännöt koettiin tärkeiksi, mutta myös itsestäänselvyydeksi. Toimeksiantaja muodostaa tutkimuksen tuloksista olennaisuusmatriisin, jota se voi käyttää hyödyksi esimerkiksi yhteiskuntavastuun raportoinnissa ja viestinnässä.