Haku

Lapsiperheiden henkinen köyhyys ja sen kokeminen

QR-koodi

Lapsiperheiden henkinen köyhyys ja sen kokeminen

Järvinen, Harri. Lapsiperheiden henkinen köyhyys ja sen kokeminen Diak, kevät 2013, 64s. Diakonia–ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK ) + diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus.

Ajatus päättötyöhön lähti omasta mielenkiinnosta siihen, miten lapsiperheet kokevat köyhyyden tunnetasolla. Mitä tunteita köyhyys nostattaa pintaan, miten näitä tunteita käsitellään ja millä tavalla ne vaikuttavat perheen ja omaan käytökseen? Päätökseen vaikutti myös aiheen ajankohtaisuus sekä omakohtainen kokemus ystävien ja tuttujen kautta köyhyyden kokemisesta.

Lähdin purkamaan työtäni haastattelujen pohjalta. Haastattelin kolmea erilaista perhettä, joilla on hyvin erilaiset lähtökohdat omalle tilanteelleen. Perheissä myös aikuiset lapset ovat saaneet puheenvuoron ja he ovatkin tuoneet esille köyhyyttä omasta näkökulmastaan. Rinnalle otin myös perhetyössä työskentelevän diakoniatyöntekijän haastattelun. Etsin myös teoriaa aiheesta ja kävin läpi useita artikkeleita, haastatteluja sekä etsin tietoa eri järjestöjen sivuilta. Tarkastelin Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä 2006-kirjoituskilpailun materiaalia työssäni, jossa köyhyysrajan alapuolella olevat ihmiset ovat kertoneet omasta arjestaan. Poimin julkaisusta tekstinosia, jotka liittyivät työhöni. Lisäksi käytin 2010 järjestetyn sosiaalialan ammattilaisille tarkoitetun kirjoituskilpailun materiaalia köyhyydestä työssäni. Materiaali tuki diakonityöntekijän haastattelua.

Tuon opinnäytetyössäni esille köyhyyden henkisenä puutteena eikä vain taloudellisena ongelmana. Haastatteluista käy ilmi, kuinka musertavaa henkinen köyhyys voi olla. Taloudellinen ahdinko lisää henkistä köyhyyttä, koska rahattomuus rajoittaa sosiaalisia suhteita ja harrasteita. Oma tilanne koetaan häpeällisenä, siitä ei puhuta ulkopuolisille. Yhteiskunnassamme elävät myös monesti syyttävät itseä tilanteesta. Materiaalista kävi ilmi, että köyhät lapsiperheet arvostavat ja huomioivat eri asioita arjessa. Heille tärkeämpää on yhdessäolo ja tekeminen. He kertovat myös kasvaneensa ihmisinä vahvemmiksi.

Tallennettuna: