Haku

Kohti tasa-arvoisempaa varhaiskasvatusta—Vanhempien ja kasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia Haukkamäen päiväkodin Kuusikko-ryhmässä

QR-koodi

Kohti tasa-arvoisempaa varhaiskasvatusta—Vanhempien ja kasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia Haukkamäen päiväkodin Kuusikko-ryhmässä

TIIVISTELMÄ

Aalto, Iiris & Janhonen, Jaana. Kohti tasa-arvoisempaa varhaiskasvatusta—Vanhempien ja kasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia Haukkamäen päiväkodin Kuusikko-ryhmässä. Kevät 2013, 60s, 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK)+ lastentarhanopettajakelpoisuus.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten päiväkodin kasvattajat sekä lasten vanhemmat kokevat tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen toteutuvan jyväskyläläisen Haukkamäen päiväkodin Kuusikko-ryhmässä sekä miten kasvattajat ja lasten vanhemmat toimivat edistäessään tasa-arvoisuutta varhaiskasvatuksessa. Eräänä lähtökohtana opinnäytetyön aiheen valinnalle oli mahdollisuus lastentarhanopettajakelpoisuuden suorittamiselle sosionomiopintojen ohessa (AMK).

Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeilla Haukkamäen päiväkodin Kuusikko-ryhmän kasvattajille ja lasten vanhemmille. Kyselylomakkeita jaettiin 50 kappaletta, joista palautui 20 (N=20), neljä kasvattajilta (n=4) ja 16 (n=16) lasten vanhemmilta. Analysointi tehtiin jakamalla vastaukset tutkimustavoitetta vastaaviin teemoihin. Kasvattajien teemoiksi muodostuivat varhaiskasvatusympäristö, ryhmän toiminta ja kasvattajan toiminta ja vanhempien teemoiksi varhaiskasvatusympäristö, arjen toiminnot varhaiskasvatuksessa ja näkemykseni vanhempana. Aineisto syötettiin myös Microsoft Excel- taulukkolaskentaohjelmaan.

Opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan työntekijät ja lasten vanhemmat pyrkivät kohtelemaan tyttöjä ja poikia tasa-arvoisesti. Kuitenkin, kun vanhemmat ja työntekijät arvioivat omaa toimintaansa, esille nousi positiivisen ja negatiivisen huomion antaminen enemmän pojille kuin tytöille. Tyttöjen ajateltiin automaattisesti olevan itsenäisempiä toimissaan. Kasvattajat toteuttivat tasa-arvoisia kasvatusmenetelmiä ja edistivät tasa-arvoisuutta lasten kaverisuhteiden tukemisessa ja leikkien toteuttamisessa siten, että tyttöjä ja poikia jaettiin sekaryhmiin. Tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen on haasteellista, mutta sitä voidaan tukea tarjoamalla henkilöstölle koulutusta sekä kehittämällä yhteistyötä yhdessä vanhempien kanssa. Kuusikko-ryhmässä tasa-arvoinen varhaiskasvatus ei kaikilta osin toteudu.

Tuloksista voidaan päätellä, että päiväkodissa lapsiryhmien kokoamisella on merkitystä tasa-arvoisen kohtaamisen kannalta. Kasvattajien kokemuksen mukaan poikavoittoisessa ja vilkkaassa ryhmässä pojat huomataan herkemmin, jolloin he saavat myös enemmän palautetta. Huomioiminen, puheen laatu ja määrä olivat tilanteita, joissa tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvoisuus ei toteutunut. Näissä tilanteissa aikuisten stereotyyppiset käsitykset korostuivat. Käsitykset siitä, millaisia tytöt ja pojat ovat ja mikä heille on luonteenomaista, on iskostunut mieliin niin vahvasti ja on vaikea huomata, miten nämä kulttuurisesti tuotetut käsitykset ovat muuttuneet tosiasioiksi.

Tallennettuna: